Hautausmaa löytyy metsän siimeksestä, jonne kulkee kapea hiekkatie. Tunnelma on kuin Uinu uinu lemmikkini -elokuvasta ja polkua kävellessä on helppo kuvitella hevosella vedettävän ruumisvaunun kulkevan kolisten kohti hautausmaan portteja. Tunnelma hautausmaalla on seesteinen vaikkakin vieressä pauhaa moottoritie. Hautausmaalla käyskennellessä on aina levollinen tunnelma, mutta täällä tunnelma on aivan erityinen.
Nokialla sijaitseva Pitkäniemen sairaala on rakennettu 1800-1900 lukujen taitteessa hoitamaan läntisen Suomen mielenvikaisia. Maaseudun rauhan oletettiin tekevän hyvää hoidettaville, mutta tosiasiallisena tarkoituksena oli siirtää hullut pois tavallisten ihmisten näköpiiristä. Sairaala oli hyvin omavarainen ja sillä oli omistuksessaan oma höyrylaiva sekä peltotilaa, jossa myös potilaat osallistuivat maanviljelyyn. Pitkäniemi kuuluu nykyään Tampereen yliopistollisen sairaalaan (TAYS) ja siellä annetaan pääosa alueen psykiatrisesta hoidosta.
Sairaalalla oli myös oma puisto sekä hautausmaa. Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan ja hautausmaan jakaa nykyään vilkas moottoritie, joka ei anna rauhaa kalmistolle. Hautausmaa on ollut käytössä vuosina 1902-1964 ja sinne on haudattu yhteensä 426 Pitkäniemen sairaalassa kuollutta potilasta. Hulluiksi määritellyillä ihmisillä ei ollut aikoinaan oikeutta tulla haudatuksi tavalliseen siunattuun maahan, koska oletettiin, että he olivat saatanan vallassa tulleet mielenvikaisiksi. Hulluus oli aikoinaan laaja käsite, joka saattoi sisällyttää samaan kategoriaan myös kehitysvammaiset.
Tarinoiden mukaan moni Pitkäniemen hautausmaahan haudatuista olisi ollut saattohoidossa olleita merimiehiä, joilla kuppa olisi levinnyt aivoihin asti. Tästä kielisivät myös muutamat jäljellä olevat hautakivet. Osa potilaista haudattiin juuttisäkeissä ja viimeisimmissä on saatettu käyttää muovikääreitä.
Vain harvalle on pystytetty muistokivi tai -risti. Keskellä haustausmaata kasvaa iäkäs koivu, joka on nähnyt kaikki haudattavat. Se saattaisi olla muistomerkiksi istutettu puu.
Vuonna 1992 Pitkäniemen potilaat pystyttivät hautausmaalle muistomerkin, joka kunnioittaa Pitkäniemen sairaalan hautausmaan vainajia:
Tälle paikalle on haudattu 426 Pitkäniemen sairaalan potilasta vuosina 1902-1964.
Tämän muistokiven pystyttivät Pitkäniemen sairaalan potilaat vuonna 1992.
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani
Hautausmaa ei ole hylätty. Vuonna 2005 alue siivottiin perusteellisesti, jolloin tarinoiksi asti kulkeutuneet maasta törröttävät luut korjattiin pois. Paikalla on myös kerrottu harrastettavan saatananpalvontarituaaleja, mutta ne saattavat olla pelkkää urbaanilegendaa.
Pitkäniemen hautausmaa antaa aiheen miettiä kuinka mielisairaiden hoito ja kohtelu ovat muuttuneet vuosisatojen aikana tai sitä ovatko ne sittenkään muuttuneet? Potilaat olivat vailla kansalaisoikeuksia ja hoitokeinoina käytetyt sokkihoidot olivat yleisesti käytössä. Nykyään siteiden ja väkivallan ovat korjanneet voimakkaat lääkkeet, jolla turrutetaan potilas tiedottomaan tilaan. Voimakeinot ovat siirtyneet pillereihin, mutta hyljeksintä on meissä vahvasti läsnä.
40-luvulla sairaalan kuolleisuusluvut synnyttivät arveluita avitetuista kuolemista. Todellinen syy kuolemiin olivat 30-luvun paha lama sekä sota-ajan pula, josta sairaalan potilaat kärsivät muuta väestöä eniten. Mielisairaaloita ja niiden työtä ei juurikaan arvostettu ja niiden kuluja kiristettiin ensimmäisenä. Useilla potilailla ei ollut mitään syödäkseen ja he joutuivat syömään jopa ruohoa.
Hullujen hautausmaa on vuosisatojen aikana synnyttänyt useita karmaisevia tarinoita.
Ensimmäinen tarina kertoo ylihoitajan ja sadistisen ylilääkärin pervessistä suhteesta, joka johti aikoinaan hoitajan kuolemaan. Ylilääkäri hautasi kesäyönä uhrin hullujen hautausmaahan ja myöhemmin lääkäri löydettiin hirtettynä hautausmaalta. Epäiltiin, että hullujen haamut olisivat kostoksi hirttäneet heitä häiritsevän ylilääkärin.
Toinen tarina kertoo venäläisen upseerin raiskanneen suomalaisneitsyen, joka oli kukittamassa hautoja mielisairaalan hautausmaalla. Tyttö hukuttautui Vihnusjärveen ja on sittemmin alkanut kummitella lähitienoilla. Asiaa on tutkinut venäläisperäinen paranormaalien aktiviteettien erikoisasiantuntija, mutta selvyyttä asiaan ei ole saatu.
Kolmas kummitustarina kertoo miehestä, joka ilmestyy hautausmaalla vieraileville henkilöille. Tästä tarinasta liikkuu useita kertomuksia ja monet tahot ovat nähneet saman hahmon, mutta tarinan kulku on aina sama. Kertomuksien mukaan hahmo on Pitkäniemen sairaalan vanha vahtimestari. Kertomuksissa lyhtyä kantava vanha mieshamo lähtee seuraamaan hautausmaan alueella kulkevia tai jää hämyyn heiluttamaan nyrkkiään ja osoittelemaan poistumissuuntaan. Osa on havainnut hahmon vasta kun vieressä syttyy lyhdyn valo ja kuuluu hiljainen kuiskaus: ”Menkää pois, tänne ei ole asiaa”.
Ensimmäisen maailmansodan aikana hautausmaan ympäristössä oli runsaasti venäläisiä. Venäläiset pelkäsivät saksalaisten hyökkäävän pohjanmaan kautta ja rakennuttivat pääasiassa kiinalaisten vankien työpanostuksella juoksuhautoja ja tykkipattereita vuosina 1914-1917. Nämä juoksuhaudat ovat nähtävillä tänäkin päivänä useamman kilometrin pituudeltaan.
esimerkkejä näkemistämme kohteista
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Kadotettu bunkkeri
