Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Urbaanit löytöretkeilyt eivät onnistu aina täysin putkeen ja reissun aikana voi tulla eteen tilanteita, jotka muuttavat kokonaan harrastuksen laadun. Tällä kertaa reissu sai surumielisiä piirteitä kun reissun aikana löytyi ruumis. Ikävä löytö kertoi tulevaisuutta varten mitä yllättävissä tilanteissa pitää tehdä. Ohjeet löytyvät jutun alta.
Reissu tehtiin Palojoella, jota tutkimme tällä kertaa kajakkien avulla. Meillä oli tarkoitus meloa 27 kilometriä ja aloittaa reissu Jokelan asutusalueelta.
Ehdimme meloa vain tovin kun metsän takaa nousi suuri rakennus, jonka tunnistimme Jokelan vankilaksi. Joki tulisi menemään vankila-alueen vierestä, joten näkisimme vankilan muurit erittäin läheltä. Joen pohjalta kaikki näyttää suurelta ja tuolloin Jokelan vankilan muurit näyttivät erittäin massiivisilta ja ylitsepääsemättömiltä.
Emme kuitenkaan ehtineet aivan vankilanmuurien kylkeen kun toinen meistä huusi: ”RUUMIS!”
Emme kuitenkaan ehtineet aivan vankilanmuurien kylkeen kun toinen meistä huusi: ”RUUMIS!” Joen penkan vieressä makasi mieshahmo kietoutuneena puun ympärille. Yritimme alkuun saada kaveria heräämään huutelemalla rannalta, mutta liikahdustakaan ei tapahtunut. Hetken tarkkailun jälkeen totesimme, ettei hengityksen aiheuttamaa liikehdintää erottanut. Nousimme joenpenkalta ja kävimme katsomassa tilanteen.
Maassa makaava henkilö oli noin 60-vuotias ja jossain vaiheessa elämän nurjaa puolta nähnyt mies, mutta ehjät ja puhtaat vaatteet paljastivat, ettei hän ollut syrjäkulmien kaveri. Kuunntelimme lähietäisyydeltä hengitystä, mutta sitä ei kuulunut. Tönäisimme kevyesti, mutta liikahdusta ei tapahtunut. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin soittaa hätäkeskukseen, jossa pääsimme hätäkeskuksen jonotukseen.
Hetken jonotuksen jälkeen pääsimme päivystäjän juttusille. Ensimmäiseksi hän halusi varmistaa kuoleman ja pyysi meitä tarkistamaan uhrin jäsenien kangistuneisuuden. Arvoimme annettuun tehtävään innokasta kokeilijaa, mutta sitä ei löytynyt. Lopulta jäsenen jäykkyyttä pääsi kokeilemaan se, joka ei ollut sillä hetkellä puhelimessa. Raajat todettiin jäykiksi ja lopulta päivystäjä päätti lähettää partion paikalle.
Odottavan aika oli pitkä ja kesti parikymmentä minuuttia kunnes poliisit saapuivat. Kyseessä oli koirapartio ja partion lähettäminen saattoi olla normaali toimenpide, kun kyse oli vankila-alueella tapahtuneesta kuolemantapauksesta. Koira jäi vielä autoon odottamaan siksi aikaa, kun ohjasimme poliisit tapahtumapaikalle. Lisäjännitystä poliisien opastukseen tuli siitä, että olimme luvatta Jokelan vankilan mailla. Kieltokylttejä ei tosin näkynyt joelta käsin, joten sitä voidaan kai pitää lieventävänä asianhaarana. Luvatta siellä oli ollut myös menehtynyt henkilö.
Lopulta kävi ilmi etteivät poliisit olleet kiinnostuneita meidän rikkeestämme, vaan alkoivat tutkimaan ja keräämään uhrin omaisuutta. Lompakko löytyi rinteestä avaamattomana ja taskusta löytyivät kotiavaimet sekä papereita. Enempää emme jääneet seuraamaan tilannetta, sillä pääsisimme jatkamaan matkaa ilman kamarilla käyntiä.
Henkilön jäykistyneiden jäsenien lisäksi iho oli alkanut punertumaan ja niiden perusteella saimme kuulla että hän olisi ollut kuolleena vasta vuorokauden tai kaksi.
Tilanne muutti hieman omaa käyttäytymistämme. Mitä jos bunkkerin tai autiotalon katto romahtaa päällemme juuri kun olemme sisällä. Kuinka monta päivää, kuukautta tai vuotta kuluu ennenkuin meidät sieltä löydettäisiin. Jokaisella on hyvä olla jonkinlainen suunnitelma yllättävien tilanteiden varalla. Kaikki langat eivät aina ole urbaanilla seikkailijalla itsellään, vaikka jokainen niin haluaisikin ajatella.
Ruumiin löytäminen on aina järkyttävä ja emotionaalisesti vaikuttava kokemus, joka jää vaikuttamaan loppuelämän ajaksi. Mitä sinun tulisi tehdä, jos löydät kuolleen tai loukkaantuneen?
Ruumiin löytäessä on turha kiihtyä. Pysy rauhallisena ja järjestelmällisenä. Näiden neljän asian muistaminen voi auttaa:
Korjaa, kehu tai kivitä
esimerkkejä näkemistämme kohteista
Toivottavasti poistatte kuvan vainajasta. Vaikka kasvot onkin sumennettu, koen että kuvan esittäminen sivuilla on eettisesti kyseenalaista.
Kuolemassa ei ole mitään kyseenalaista, sillä se kuuluu olennaisena osana elämään syntymisen ohella. Yhteiskunta on tehnyt siitä tabun, josta ei saa puhua missään muodossa. Ymmärrämme huolen silloin, kun aiheesta on tarkoitus mässäillä, mutta siinä tapauksessa olisimme jättäneet kuvan sumentamatta. PS. kaikki netissä oleva ei ole totta.
Olen samaa mieltä, että kuolemasta on tässä yhteiskunnassa vieraannuttu, eikä se ole hyvä asia. Hyvä, että te kirjoititte siitä tässäkin tapauksessa. Silti pidän Expon tavoin epäkunnioittavaa julkaista tuo kuva. Kuvan henkilöltä ei ole mahdollista kysyä onko hänelle OK, että hänen kuvansa on sivuillanne. Omaisiltakaan ei oletettavasti ole kysytty. Vaikka kuolema on luonnollinen asia, en itse haluaisi, että kuva minun tai omaiseni ruumiista olisi tuntemattomien ihmisten blogissa. Kyse ei ole siitä, että kuolemasta ei saisi puhua, vaan kunnioituksesta henkilöä ja hänen omaisiaan kohtaan.
Kuolema on yhteiskunnassamme tabu. Eikä sen kohtaamista voi kukaan välttää. Niinkuin kirjoitettu, kaikki netissä oleva ei ole totta.
Ei pidä olla niin nättinokkainen ja kauhistella, vastasyntyneistäkin on kuvia eikä heiltä ole siihen lupaa kyselty, tai jos on kysytty ovat he kykenemättömiä siihen vastaamaan.
Luonnollisia asioita.
Kyllä, kuolema on täysin luonnollinen asia ja siitä ei pidä vaijeta.
Mutta mitä lisäarvioa kuva mielestäsi tuo jutulle?
En ymmärrä miten vastasyntyneiden kuvilla voit perustella kuolleesta kuvan julkaisemisen.
Siinä on lähtökohtaisesti kyse iloisesta tapahtumasta.
Omaisena tuskin haluaisit törmätä tällaiseen kuvaan rakkaasta ihmisestä?
Haluaisitteko siis itse, että kuva läheisenne ruumiista olisi jonkun blogissa, blurrattuna tai ei? Jos vastaus on ”kyllä kiitos, tottakai!”, se ei silti tarkoita, että tämän miehen läheiset olisivat samaa mieltä. Tässä ei ole kyse mistään kuoleman tabusta, vaan perus arvostuksesta menehtynyttä ja hänen omaisiaan kohtaan. PS. Jos siis kuva onkin lavastettu, kun ”kaikki netissä oleva ei ole totta”, voisi siitä kuvatekstissä käydä ilmi, että se on lavastettu tilannekuva, eikä tällä tavoin huijata ihmisiä. Sekin tietysti tuntuu oudolta, että miksi pitää lavastaa kuva jonkun läheisen ruumiista kun tekstissähän on se kaikki olennainen siitä, miten tilanteessa tulisi toimia.
Ihan hyvä ja asiallinen juttu.
Tuo U.Ninjan kommentti ”kaikki netissä oleva ei ole totta..” on riittävä vihje tarkkailla noita kahta kuvaa, jossa ns. ruumis näkyy. Kokenut kuvaaja ynnä kuvien tulkitsija saattaa hyvinkin tulla siihen johtopäätökseen, että todennäköisesti vain poliisi -setän takana näkyvät saappaat / puolikengät / housunlahkeet on ainoa asia, joka ruumiista on näkösällä.
Ihan asiallinen juttu. Voisitteko ystävällisesti korjata hälytyskeskuksen hätäkeskukseksi, se kun on oikea nimi kyseiselle viranomaiselle.
Kiinnosti sen verran nuo suoja-alueet, että kaivoin asetuksen, jossa luetellaan liikkumiskieltoalueita. Sivun lopussa on karttalinkki, josta selviää Jokelan osalta, että meloen, ette olleet luvattomalla alueella, mutta rantautueesa kyllä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151348