Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Historia
Ensimmäinen maininta Jussarösta löytyy vuodelta 1240, josta lähtien saari on toiminut purjehtijoille maamerkkinä. Sen turvallisessa satamassa moni alus odotti myrskyn laantumista. Tallinnasta Suomen rannikon kautta Skooneen johtanut merireitti kulki Jussarön ohi. 1600-luvun alun merenkulun oppaasta selviää saaren magneettisuuden häirinneen kompasseja. Saaresta syntyi tarinoita pahoista taioista, mutta arkisempi syy oli maaperän rautamalmi. Saaren rautamalmisuonta sivuttessa kompassi pyöri ja palasi suuntimaansa vasta ohitettuaan saaren. Jussarön malmiesiintymiä on yritetty hyödyntää 1800-luvulta lähtien ja kaivostoiminta on jättänyt selkeät jäljet maastoon.
Ruotsin kuningas halusi 1700-luvulla tehdä saaresta tunnistettavan (muotonsa perusteella), joten hän määräsi saarelle puunhakkauskiellon. Saarelta löytyy yli 300 vuotta vanhoja puita.
Luotsiaseman muuttaessa pois vuonna 1961 ja kaivostoiminnan päättyessä saarelle jäi vain vuonna 1930 perustettu merivartioasema. Muutokset päättivät vanhan perinteen jolloin vanha luotsi- ja kalastajakylä katosi. Saaren länsiosassa oli vuoteen 2011 saakka rajavartiolaitoksen merivartioasema. Nyt tilat ovat tyhjillään ja odottavat uutta omistajaa. Rajavartiolaitokselta hyödyttömäksi jääneeseen merivalvontatorniin pääsee nyt vapaasti vierailemaan. Kannattaa käydä tutustumassa upeisiin maisemiin.
Katso video Jussaröstä
Kaivostoiminta
Ensimmäiset kaivoskokeilut tehtiin Jussaaressa 1817, jolloin koetettiin tutkia alueen malmivarojen hyödyntämistä. Venäjä oli velvoittanut Suomea hankkimaan itse aseteräkseen tuotettavaa materiaalia ruotsalaisen raudan sijaan ja Jussarön rautamalmikaivokset avattiin lopulta vuonna 1834. Kaivostoiminta oli toiminnassa 27 vuotta kunnes toiminta ajettiin alas suurten kaivuukustannuksien ja malmin huonon menekin vuoksi. Taloudellista tilannetta ei ollut parantanut 1841 alkanut vankityövoiman käyttö. Tuuliselle saarelle joutuminen oli vangeille koettelemus ja moni olisikin toivonut joutuvansa mieluummin pakkotyöhön Siperiaan.
Suuremman luokan teollisuuskausi koitti saarella sata vuotta myöhemmin kun Oy Vuoksenniska Ab aloitti kaivostoiminnan vuonna 1961. Vuoksenniskan historia saarella kesti vain kuusi vuotta vuoteen 1967, mutta sen luontoon jättämät jäljet näkyvät moninkertaisesti pidempään. Kaivostoiminta Jussarössa lopetettiin kannattamattomana, sillä Brasilia oli alkanut tuottaa samaan hintaan parempilaatuista malmia.
Merenpohjaan poratuissa tunneleissa on yli kolme kilometriä rautatieverkostoa, jota pitkin louhittu malmi kuljetettiin pääkuilun kautta siiloihin maan pinnalle nostettavaksi. Löuhinta tapahtui paineilmalla toimivilla porilla sekä räjähdystaineena käytetyillä dynamiitilla sekä ammoniumnitraatilla. Saaren rannat ovat täynnä kaivostoiminnan oheistuotteena syntyvää jätekiveä ja hiekkaa. Meri on kuluttanut lohkottujen kivien kulmat kuudenkymmenen vuoden aikana sileiksi ja mitä korkeammalla rantaviivasta tullaan, sitä kulmikkaampia kivet ovat.
Stenlandet – kaivoskuilun viimeinen pää
Kävimme pienessä kalliosaaressa, jossa sijaitsee kaivoskuilujen loppupää. Maastosta löytyi paljon merkkejä kaivostoiminnasta ja lopulta löytyi itse luolaston suu. Luolastoa oli näkyvissä ainoastaan neljä metriä ennen vesirajan ilmentymistä. Samoin on käynyt muun luolaston, joka on täyttynyt merivedellä. Meriveden alle on jäänyt kilometreittäin luolastoa. Luolasto on ollut valtava ja se on sisältänyt suuria tiloja mm. lepohuoneita sekä ruokalan. Louhituilla saleilla on pituutta jopa 100 metriä ja korkeutta 70 metriä. Syvimmillään kaivostunnelit ulottuvat 240 metrin syvyyteen.
Jussärön kaivoksesta tuotetun malmin rautapitoisuus oli vain 30%, joka tarkoitti, että saaren rannat täyttyivät hyödyttömästä roskakivestä. Rikastettu rautamalmi kuljetettiin putkistoa pitkin satamaan, josta se lastattiin laivoihin. Koko rautamalmituotanto päätyi Hangon Koverharissa sijaitsevaan terästehtaaseen. Jussarön kaivoksen loppuessa 1967 Koverharin tehdas alkoi käyttämään Brasiliasta tuotettua rautamalmia, jonka rautapitoisuus oli Jussarön rautamalmiin verrattuna kaksinkertainen. Rautapitoisuudeltaan 60 prosentin rautamalmi oli kuljetuksineen samanhintaista Jussarön tuottaman materiaalin kanssa. Koverharin terästehdas ajautui konkurssiin 2012 ja edessä on nyt tehtaan purkutyöt.
Jussarön majakka ja luotsit
1600-luvulla Tammisaaren läpi kulkeva laivaväylä oli Suomenlahden pääväylä, jonka läpipurjehtimiseen tarvittiin luotsien apua. Maaperän malmiesiintymän aiheuttamat kompassihäiriöt ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja haaksirikkoja, sillä alue on karikkoista. Luotsitoiminnan alussa talonpojat velvoitettiin ohjaamaan kruunun aluksia, mutta vasta 1800-luvulla saarella perustettiin luotsiasema. Ensimmäinen varsinainen majakka rakennettiin vuonna 1891.
Majakan havaittiin nopeasti olevan liian etäällä ja sen valo sammui vuonna 1922 uuden modernin kaasumajakan valmistuttua. Uusi majakka oli suunnannäyttäjä nykyajan majakkakannalle, sillä se suunniteltiin alusta asti palvelemaan miehittämättömänä. Suomen asevoimat räjäyttivät vanhan majakan 1940, sillä sen pelättiin toimivan maamerkkinä venäläisille lentokoneille. Räjäytetyn majakan perustukset ovat tänäkin päivänä käytössä ja niiden päälle on rakennettu meritähystysasema, jonne pääsee nykyään ihastelemaan upeita maisemia.
Nykyinen Jussarön majakka sijaitsee noin kahden merimailin päästä Jussarösta Sundharun kallioisella saarella. 25,9 metriä korkea nelikulmainen majakka seisoo uhkaavasti kallioharjanteen reunalla.
Armeija saarella
Oy Vuoksenniska Ab:n lopetettua kaivostoimintansa vuonna 1967 puolustusvoimat ottivat Jussarön saaren haltuunsa. Saarella oli merkittävä tehtävä kylmän sodan aikana. Saarelle sijoiteltiin tykkipatteristoja. Kaivostyölaisten asuntoja ei hyödynnetty asumistarkoituksiin, vaan niitä hyödynnettiin erilaisien erikoisjoukkueiden harjoituskentiksi mm. terrorismin vastaiseen taisteluun. Sisu-, karhu- ja muut erikoisjoukot harjoittelivat taloissa kovat piipuissa vuodesta 1989 alkaen. Asunnot ovatkin kuin taistelutantereen jäljiltä. Huoneet ovat täynnä hylsyjä ja hiekkasäkkejä ja joukkueet ovat harjoitelleet seinien läpi tunkeutumista. Harjoitteluaikana ei välitetty lainkaan asbestivaarasta, vaikka kaikki 60-luvulla rakennetut rakennukset ovat päällystetty asbestilevyillä. Nyt talojen seinillä on varoitukset asbestista. Kuinka moni Karhu-ryhmäläinen kärsii asbestin aiheuttamista ongelmista?
Pyöritä panoramakuvaa
Jussarö virkistyskäytössä
Jussarön laaja saari sijaitsee noin 18 km Tammisaaren kaupungista etelään. Jussarön ja Lill-Jussarön välisen salmen tuulilta suojainen luonnonsatama on ollut satojen vuosien ajan merenkulkijoiden turvana Suomenlahden saaristoväylällä.
Kansallisromanttisen aatteen vaikutuksesta ihmiset alkoivat 1800-luvun lopulla kokea luonnon virkistävänä paikkana. Kaupunkilaiset alkoivat tehdä retkiä Jussarölle. Retkiohjelmiin kuuluivat virvokkeiden nauttimisen lisäksi tanssiminen sekä tutustuminen kaivoshistoriaan. Jussarö oli kesäisin suosittu paikka juhlien järjestämiseen ja niitä oli saarella usein aina 1910-luvulle asti.
Armeijan poistuminen avasi Jussarön kaikille luonnosta ja historiasta nauttiville vuonna 2005.
Katso lisää kohteita
esimerkkejä näkemistämme kohteista
