Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
30. marraskuuta vuonna 1939 puhjennut talvisota oli yllättänyt pahasti eversti Lauri Starkin. Hänellä oli edessään vakava ongelma: sodassa tarvittavia polttopulloja oli aivan liian vähän. Pullojen valmistaminen käsin oli aivan liian hidasta eikä niitä saatu riittäviä määriä joukoille. Polttopullojen valmistaminen oli saatava koneellistetuksi.
Talvisota oli yllättänyt Suomen puolustusvoimat ja rintamalla oli pulaa oli lähes kaikesta: käsiaseista, panssarintorjunta- ja kenttätykeistä sekä ammuksista, tankeista ja lentokoneista. Ainoa vaihtoehto oli keksiä korvikeaseita, joilla puolustusta voitiin jatkaa. Polttopullot olivat yksinkertainen, edullinen ja silti erinomaisen hyvä keksintö taistelussa panssarivaunuja vastaan. Niiden käyttäminen antoi armeijalle, jopa suorastaan “uuden” aseen.
Ratkaisua miettiessä Suomen puolustusministeri Juho Niukkanen keksi Rajamäen alkoholiliikkeen tehtaan pullovaraston sekä pullotuslaitteistojen olemassaolon. Tehtaalta varmasti löytyisi myös kuljetuslaatikkoja. Tässä vaiheessa valtion pakonomainen tarve ohitti byrokratian ja tehtaalle annettiin käsky antaa puolustusvoimien käyttöön välittömästi heidän tarvitsemansa materiaalit ja laitteet.
Juho Niukkanen oli sama puolustusministeri, joka antoi Oy Sytyttimen toimitusjohtaja Kapteeni Lönströmille luvan räjäyttää Espoon Kauklahden Sinkkivalko Oy:n savupiipun alas, jottei se olisi toiminut maamerkkinä vihollisten pommituslentueille.
Sodan puhkeaminen ei ollut vaikuttanut välittömästi Rajamäen tehtaiden toimintaan. Lokakuussa suomen valtuuskunta lähti Moskovaan neuvotteluihin ja samaan aikaan reserviläisiä kutsuttiin “harjoituksiin”. Sotaharjoitukset ja sittemmin talvisota veivät huomattavan osan Rajamäen tehtaiden työväestä, jolloin useampi pullotuskone jäi seisomaan. Samaan aikaan alkoholin kulutus pieneni, sillä sen jakelua oli rajoitettu. Alkoholin kulutus väheni siinä määrin, että toimitukset pystyttiin hoitamaan yhdellä pullotuskoneistolla. Joulukuun alkupuolella pullot saivat muutoksen sisältöönsä.
Polttopullojen valmistukseen tarvittavat pullot ja kuljetuslaatikot saatiin tehtaalta, ja ministeriö toi bensiinin, sytytystikut sekä eristysnauhan. Pullojen tuottaminen pystyi alkamaan ja niitä valmistui muutamassa päivässä tilatut 40 000 kappaletta. Alko tuotti sodan aikana Rajamäellä kaikkiaan 541 194 polttopulloa.
Polttopullon rakenne oli yksinkertainen. Se oli Alkon tavallinen puolen litran lasipullo, jonka kahdelle puolelle oli eristysnauhalla sidottuna kaksi sytytystikkua. Toinen sytytystikuista oli varalla, jolloin heittämättä jääneen pullon saattoi varatikun avulla käyttää uudelleen. Pullon sisältö oli jätespriitä, petrolia ja tervaa. Ainesosat vaihtelivat hieman saatavuuden mukaan ja myös paloöljyä käytettiin.
Molotovien käyttäminen oli taistelua Goljatia vastaan. Täytyi olla ketterä ja kekseliäs, jos lihasvoimat eivät riittäneet taistelussa. Panssarivaunun lähestyessä heittäjä sytytti sytytystikut ja heitti polttopullon kohti panssarivaunua. Heitto kohdistettiin panssarivaunun takaosaan, jossa sijaitsivat moottorien ilmanottoaukot. Pullon rikkouduttua palava neste valui moottoritilaan ja sytytti moottoritilan tuleen. Hyvällä tuurilla palo levisi ohjaamoon asti.
Molotovin coctail -nimen kerrotaan juontaneen Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatsheslav Molotovin vuoden 1939 radiopuheesta. Molotov oli kiistänyt Neuvostoliiton pudottaneensa rypälepommeja, jotka olisivat sirottelleet pienikokoisia palopommeja Suomen maa-alueelle. Oletetut pommit olivat hänen mukaansa olleet ruoka-apupaketteja. Suomalaiset tahtoivat antaa samalla mitalla takaisin ja keksivät Molotovin ruokatarjoilulle sopivan ruokajuoman. Syntyi Molotovin coctail.
Kuva: Kati Aaltio, Rajamäki
Kuva: Kati Aaltio, Rajamäki
Kuva: Kati Aaltio, Rajamäki
Kuva: Kati Aaltio, Rajamäki
Kertomuksissa kulkevan tarinan mukaan polttopullojen valmistuksessa tehtiin alussa merkittävä huolimattomuuusvirhe, sillä polttopullon sulkevassa kapselikorkissa luki Alko – Rajamäki. Korkkeina käytettiin varastossa olleita korkkeja eikä kukaan ollut kiireessä huomannut asiaa. Kapselikorkkien selkeät vihjeet tarjosivat neuvostojoukoille molotovin coctailien tehtaan täsmällisen sijainnin. Virhe korjattiin nopeasti, mutta vihollisen pommikoneet olivat jo ilmassa.
Edellä mainittu on kuitenkin todellisuudessa pelkkä urbaani legenda, joka on puhekielessä muuttunut totuudenkaltaiseksi tarinaksi. Todellisuudessa korkeissa ei koskaan lukenut “Rajamäki” vaan “Helsinki”. Lisää urbaaneja legendoja löydät täältä:
Rajamäen tehdas joutui Neuvostoliiton ilmahyökkäysten kohteeksi yhdeksän kertaa, mutta hyökkäykset eivät johtuneet korkista. Edes ilmahälytysten huuto ei saanut tuotantoketjua keskeytymään. Alko puolusti tehtaitaan neljällä Boforsin 40-millisellä ilmatorjuntatykillä. Viholliskoneet eivät saaneet osumia tuotantolaitoksiin ja muutama viholliskoneen kotiinpaluu saatiin estettyä.
Välirauhasta ei uskottu muodostuvan pysyvää ja viereiselle mäelle rakennettiin vuoden ja kolmen kuukauden rauhan aikana kaksi järeää betonista tykkitornia suojaamaan Rajamäen tehdasta. Tykkitornien päälle sijoitettiin ilmatorjuntakanuunat. Tykkitornit tarjosivat näkymän puiden yli, jolloin viholliskoneiden saapumisen pystyi erottamaan hyvissä ajoin. Suomessa tykkitornien rakentaminen on ollut harvinaista, mutta mitä suomalainen ei tekisi puolustaessaan viinatehdasta.
Valokuva: Kapteeni Leo Vepsäläinen/SA-kuva – Rajamäki 1944.10.21 | Kuvia tykkitornien yläosista.
7.Kev.It.Jaos: 40 mm. tykki tornissa, taustalla Rajamäen tehtaat.
SA-kuva – 7.Kev.It.Jaos: Kuvia tykkitornien yläosista. Rajamäki 1944.10.21
Polttopullon teho oli ehkä vähäisempi kuin sen luoma legenda. Talvisodan aikana tuhottiin noin 1600 venäläisvaunua, joista Molotovin coctaileilla noin 100. Legenda Molovin cocktailista kuitenkin eli ja kasvatti suomalaisten taistelutahtoa ja suomalaisen sotilaan mainetta maailmalla.
“Marsalkka Mannerheim kirjoitti elämänkerrassaan että sankarillisimmat lähitaistelut panssarivaunujen kanssa käytiin mukanaan vain polttopullo, kasapanos sekä taitoa että rohkeutta.”
Korjaa, lisää juttuumme tietoa, kehu tai kivitä
esimerkkejä näkemistämme kohteista
Hyvä että, toitte tämänkin tiedon julkisuuteen. Olen itse historia-alalle yliopistossa opiskellut, aktiivinen sotahistorian harrastaja. Tarina molotovin-koktailista on tuttu Rajamäkineen. Uutta minulle ovat nuo “Flak”-tyyliset tykkitornit. Se oli uutta tietoa.
Jos Alko olisi saanut Enson tehtaansa valmiiksi aikaisemmin, niin polttopulloja olisi valmistettu siellä. Se tehdas on nykyisen Imatran raja-aseman vastapäätä Venäjän raja-asema-alueella. Se olisi kiinnostava urbaanin tutkimuksen kohde.
Kiitos eleettömän asiantuntevasta jutusta.
Tervetuloa 18.5. – 19.8.18 Tykkitorninmäen juurelle Rajamäen tehdasmuseoon. Näytteillä ovat, muun ohella, Rajamäellä valmistettu Molotovin cocktail sekä täällä käytössä ollut ilmatorjuntatykki. Terveisin: Petri Lehtonen, Rajamäen tehdasmuseo.
Hyvin kirjoitettu tarina ja upeita kuvia. Itselle tuttu torni jonne partiopoikana kerättiin jätepaperia ja jonka edessä olevalla tenniskentällä kävin Muumi-hiihtokoulun. Kotikylä tuo Rajamäki ja itse sotaan osallistunut isänikin vielä elossa