Helsinki betonikaton alla

Lahdenväylällä ajaa päivittäin 80 000 autoa yli 40 vuotta paikoillaan levänneen auton päältä vain kahden metrin etäisyydeltä. Auto on saanut kokea ympärivuotisen kosteuden kiron joutuessaan vanhalle suoalueelle. Vanha suo hohkaa edelleen kosteutta, joka tekee auton pelteihin omat omaleimaiset puumerkkinsä, jotka lopulta muuttavat auton murenevaksi ruosteeksi.

Aivan Lahdentien vierestä löytyy paikka, joka aiheutti laajan uutisoinnin vuonna 1931. Tattarisuon lähteestä oli tuolloin löytynyt 30 ihmisen eri ruumiinkappaletta. Lue Tattarisuon ruumiinosien mysteeristä.

Lue lisää

Katoa kaupungin alle

Lahdenväylän vilkkaimmassa kohdassa moni ehkä huomaa ja ihmettelee useamman sadan metrin tiepätkää, jota ajaessa renkaiden alta kuuluu tasaisin väliajoin klop klop -ääniä. Hyvin harva tietää minkä vuoksi. Kuka uskoisi, jos kuulisi tien kulkevan tolppien päällä parin metrin korkeudessa maaperästä. Tässä kohtaa Lahdenväylä siirtyy kulkemaan vanhan suon yli.

Pehmeä suo ei ollut helpoin ja edullisin rakennusalusta vakaalle tielle, joten tie päätettiin nostaa maan päälle usean sadan metrin matkalta. Riittävän tukeva alusta saatiin paalutuksella, kun soiseen maaperään juntattiin sadoittain betonipaaluja. Betonipaalujen päälle liitettyjen betonielementtien liikuntasaumat ovat syy renkaiden alta kuuluvaan tasaisiin kumahduksiin.

Betonirampin alla kengänpohjissa tuntuu soisen maaston pehmeä maaperä. Se ei upota, mutta saa kulkemisen tuntumaan tahmaiselta. Hämärässä ei näy elämää. Ei kasveja ei eläimiä. Tänne valo ei koskaan paista. Kulkiessa eteenpäin viemäriaukosta kajastaa valoa, joka valaisee aukosta sataneen lumikasan.

Elementtitolppien määrä vaikuttaa loputtomalta. Tolpat ovat juntattu voimalla usean kymmenenen metrin syvyyteen, jotta saadaan pehmeästä ja soisesta maaperästä riittävän tukeva alusta tielle. Tolppia on jatkettu toisella tolpalla ja liitoskohta on liitetty yhteen metallitynnyrin sisään valetulla sementillä. Käytettyjen tolppien määrästä voidaan puhua kilometreissa.

Kuinka moni ihmettelee tiepätkää, jota ajaessa renkaiden alta kuuluu tasaisin väliajoin klop klop -ääniä.

Samalla pohjanrakennustekniikalla (paalutus) on rakennettu Lahdenväylän vieressä oleva Malmin lentokenttä, joka sijaitsee samalla suoalueella.

Katso video Lahdentien alta

Moskvich 407 Skandinavia

Lahdentien alta löytyy yllättävä löytö, joka on ollut paikoillaan sillan rakentamisesta lähtien. Hämärästä löytyy Moskvich 407 Skandinavia. Skandinavia oli neuvostoliittolainen henkilöauto, jota valmistettiin vuosina 1962–1965. Mallin julkistuksen jälkeen auto joutui heti kovan kilpailun Fordin, Fiatin Volkswagenin ja Simcan joukkoon. Se oli kuitenkin hyvässä asemassa edullisen hankintahinnan, hyvien maksuehtojen, yksinkertaisen tekniikan ja luotettavuuden avittaessa myyntiä. ”Mosse” oli myös hyvä talviauto ja helppo huoltaa. Skandinavia-malli jäi historiaan kun Elite-malli tuli markkinoille 1965.

Tietoja:

1360-kuutioinen nelisylinterinen OHV-moottori
45 hv
paino 980 kg
huippunopeus 115 km/h
kulutus tehtaan mukaan 6,5 l/100 km.

Moskvich 407 Skandinavia oli aikansa kansanauto edullisuuden ja helpon huollettavuuden vuoksi. Enää ruosteisella ratilla ei oteta ajotuntumaa. Konepelti on saanut kokea vandaalien tuhovimman ja kaikki mahdolliset osat ovat irroitettu hyötykäyttöön. Auton alusta on saanut hautautunut osittain pehmeään soiseen maaperään.

Lahdenväylän historiaa

Lahdenväylä on rakennettu useassa osassa ja sen ensimmäinen osa rakennettiin Helsingin Vanhastakaupungista Viikkiin vuonna 1969. Vuonna 1973 moottoritietä jatkettiin Järvenpäähän asti. Helsingistä Kehä III:selle asti uusi moottoritie tehtiin vanhan, 1950-luvulla rakennetun tien päälle, mutta Vantaan puolelta Vanhasta Lahdentiestä tuli moottoritien vieressä kulkeva rinnakkaistie.