Kaartin maneesi

Guggenheimin museo on rynnimässä väkisin Helsinkiin. Se sai ensimmäisen tyrmäyksen Helsingin kaupunginhallitukselta vuonna 2012 ja moni uskoi asian saaneen lopullisen päätöksen. Kulissien takana kuitenkin tapahtui ja Guggenheimin säätiö loi uuden strategian, jota alettiin toteuttaa helsinkiläisen viestintätoimisto Milttonin avulla. Viestintätoimiston valinta ei ollut sattumaa, sillä Miltonin johtajiin kuuluva Tuuli Kousa edustaa vihreitä kaupunginhallituksessa. Viestintätoimiston avulla Guggenheimin ideaa saatiin tuotua lähemmäs päättäjiä ja kansalaisia. Mitä useammin kuulemme asiasta, sen helpommin hyväksymme ja pidämme toistettavia asioita luontevina.

Myyntipuheiden mukaan Helsingin Guggenheimissa kävisi vuosittain 500 000 – 550 000 maksavaa asiakasta. Luku on hurja ja hieman epärealistinen, sillä Helsingin suosituimmat taidemuseot Kiasma ja Ateneum saavat osakseen vain 200 000 kävijää – ja silloinkin vain näytttelyn yleisömenestyksen sisältäneeseen vuoteen. Epärealistisuutta lisää tieto, että vastaava Guggenheimin museo Berliinissä sai houkuteltua paikalle vuoden aikana vain 140 000 ihmistä. Berliinissä on kuitenkin yli kolminkertaisesti asukkaita (3,4 miljoonaa) sekä sijaintinsa vuoksi enemmän kulttuuriturismia.

Guggenheimin mesenaatit eivät toimi vain rakkaudesta kuvataiteisiin. Guggenheimilla on taloudellisia intressejä sekä taidepoliittisia tarkoituksia. Museon maksajaksi ja riskienottajaksi päätyy useimmiten kaupunki sekä veronmaksajat. Helsinkiin rakennettavan museon rakennuskuluiksi on arvioitu kuluvan 130 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Guggenheimille on maksettava vuosittainen lisenssi, joka maksaa 20 miljoonaa euroa.

Bilbaon menestys loi rahastusidean

Espanjan bilbaon Guggenheimin menestys tuotti ajatuksen kopioida menestyksen kaavaa maailmanlaajuiseksi. Suunnitelmaan kuului myydä miljoonien dollareiden hintaisia selvityksiä eri puolille maailmaa. Helsinkikin tilasi omansa ja joutui maksamaan siitä 1,75 miljoonaa euroa.

Guggenheimin toimintaan on muodostunut omituinen vaatimus, jossa rakennuksena voi toimia ainoastaan ympäristöstään voimakkaasti erottuva rakennus. Museolle vaaditaan tontti kaupungin paraatipaikalta ilmaiseksi. Helsinkiin sellaista kaavailtiin aluksi Katajanokalta kunnes katseet siirtyivät Eteläsatamaan. Uuden rakennuksen sijaan Guggenheimilla olisi mahdollisuus valita omaperäisiä museorakennuksia ympäri Helsinkiä. Yksi niistä voisi olla tyhjillään seisova Kaartin maneesi.

Kaartin maneesiin pysyvä ahneuden näyttely

Historiaa huokuva maneesi punaisine tiiliverhoiluineen tuskin on Guggenheimin arvolle sopiva rakennus. Kaartin maneesiin voisikin perustaa pysyvän näyttelytilan, jossa aiheena olisi itsekkyys ja ahneus. Guggenheimilla olisi maneesissa oma näyttelytila, jossa esiteltäisiin vajaa 30 toteutumatonta Guggenheim-suunnitelmaa.

Kaartin maneesin Guggenheim-osaltolla ahneuden erityismaininnan saisivat mm. nämä kaatuneet suunnitelmat:

1. Yhdysvallat: Guggenheim Museum in Lower Manhattan. Arkkitehti luonnosteli 40–45 kerroksisen rakennuksen, jonka kustannusarvio oli 950 miljoonaa dollaria. Peruttiin taloustilanteen vuoksi vuonna 2002.
2. Yhdysvallat: Guggenheim Hermitage Las Vegas. Museo perustettu hotelliin vuonna 2001. Galleria suljettiin jo ensimmäisen näyttelyn jälkeen, avattiin uudelleen ja suljettiin lopullisesti vuonna 2008.
3. Brasilia: Guggenheim Rio de Janeiro. Samanlaiset vaatimukset kuin Helsingissä: Rio de Janeiron pormestari sopi Guggenheimin kanssa vuonna 2003 kaupungin maksavan 130 miljoonan dollarin museon ja 30 miljoonan lisenssimaksun. Rakennus ehdittiin jo suunnitella, mutta tuomioistuin peruutti vuonna 2003 pormestarin lupaukset lainvastaisina.
4. Meksiko: Guggenheim Guadalajara. Hankekartoitus maksoi kaksi miljoonaa dollaria vuonna 2004, jonka lisäksi kaupunki lahjoitti 2,8 hehtaarin tontin, jolle museon piti valmistua 2011. Rakennus suunniteltiin, mutta sen rakennuttaminen peruttiin 2009 Guggenheimin puolelta, koska 170 miljoonan rakennukselle ei löytynyt maksajaa.
5. Romania: Guggenheim Bucharest. Neuvottelut rakentamisesta käynnistettiin vuonna 2006 ja museon piti valmistua vuonna 2010. Suunnitelmat haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.
6. Liettua: Guggenheim Hermitage Vilnius. Yhteishanke Eremitaasin kanssa tämäkin. Jo hankerahoituksen käytöstä riideltiin. Arkkitehtikilpailu järjestettiin vaikka hankerahoituksen suunnittelussa oli riitoja. Arkkitehtikilpailun voittaja valittiin vuonna 2008 ja museon piti valmistua ensimmäisen kerran 2011 ja toisen kerran 2013. Hanke hylättiin, sillä sille ei löytynyt maksajaa. Liettuan hallitus olisi tukenut 117 miljoonan dollarin urakkaa 10-15 prosentin osuudella. Hanke haudattiin 2011 ja kaupunki vaihdettiin Vilnasta Helsingiksi.
7. Espanja: Guggenheim Urdaibai. Hankekartoitus museosta tehtiin 2009, jonka jälkeen rakennusurakan etenemisestä ei ole tullut lisätietoja. Hanke sai vastustusta baskikulttuurin ja luonnon suojelijoista.
8. Japani: Guggenheim Tokyo. Väliaikaiseksi pop up -museoksi suunniteltu kymmenvuotinen hanke, jota suunniteltiin vuonna 2002. Hanke ei toteutunut, sillä yksityinen rahoittaja vetäytyi.
9. Taiwan: Guggenheim Taichung. Vuonna 2005 aloitettu 400 miljoonan dollarin projekti kaatui arkkitehtikilpailun jälkeen vastarintaan ja rahapulaan. Yksi Guggenheimin suurimmista sponsoreista erosi hallituksesta, sillä olisi halunnut satsata kotimaiseen toimintaan.
10. Kiina: Guggenheim Hong Kong. Hanke peruuntui vuonna 2006 rakennuttajien vetäydyttyä. Hankkeella oli myös poliittista vastustusta.