Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Epilän hylätty kylpylä
Tampereen Epilän metsässä sijaitsevassa suppakuopassa on katseilta piilossa lähes aito roomalainen kylpylä. Kylpylän rakennuttajana ja omistajana toimi kauppapatruuna Sixtus Syrjänen (1876–1970), joka oli saanut idean kylpylästä matkustellessaan perheensä kanssa maailmalla.
Tarina nuoresta Sixtuksesta
Ennen varsinaista tarinaa palaamme historiassa hetkellisesti 1900-luvun Helsinkiin, jossa tarinamme nuorimies oli valmistautumassa saamaan opiskelu-urakkansa valmiiksi. Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta päättötodistuksen saavalla Sixtus Syrjäsellä (1876-1970) oli tarkoitus muuttaa Helsingin hälinästä takaisin kotiseudulleen Pirkanmaalle. Sääksmäellä syntynyt Sixtus muutti lopulta Tampereen Epilään 1906.
Sixtus Syrjänen sai työn Tampereen Konetehtaan piirustuskonttorista. Siellä hän sai tulevaisuudelle tarpeellista työkokemusta ja osaamista, joiden ansiosta hän päätti perustaa kunnallisneuvos Otto Thunebergin kanssa sahanteriä ja muita koneenteriä valmistaneen Oy Sahanterän vuonna 1910.
Oy Sahanterän tuotevalikoima – Klikkaa
1934 julkaistussa tuotekatalogissa tehtaan valmistamiksi tuotteet ovat seuraavat:
- höylänteriä
- sirkkeliakseleita
- sirkkelisahoja
- suoriakulmia
- hammaspuristimia
- venekaavaimia
- raamisahoja
- tukkisahoja
- kuorianteriä
- muurainkauhoja
- halkosahoja
- angeleita
- lankkusahoja
- jyrsinteriä
- akkunakulmarautoja
- katukaavaimia
- paperikonekaavareita
- jääsahoja
- paperileikkuuteriä
- hakunteriä
- nahkurinveitsiä
- kaakeliveitsiä
- höylänkuttereita
- tiilikoneita
- erilaisia stansseja
Katso video Epilän kylpylästä
Epilän kylpylän syntyminen
1930-luvulla Yhdysvalloista alkanut taloudellinen taantuma lamaannutti epidemian tavoin talouden kaikkialla maailmassa. Lama levisi myös Pohjolaan vaikuttaen voimakkaasti Oy Sahanterän toimintaan. Laman kolkutellessa ovea tehtaan tilauskanta pieneni merkittävästi.
Työvoimaa olisi ollut pakko vähentää, mutta Syrjänen ei reiluna työnantajana halunnut passittaa hyviä työntekijöitä kortistoon. Sijaistöitä miettiessään hän keksi rakennuttaa perheelleen antiikin roomalaistyyppisen kylpylän. Idean kylpylään hän oli todennäköisesti saanut perheen ulkomaanmatkojen innoittamana. Syrjänen oli innovatiivinen tuotekehittelijä, mutta pehmeiltä arvoiltaan myös romantikko, joka ihannoi kauneutta, luontoa ja kulttuuria.
Suppakuoppaan kylpylä
Epilän kylpylä rakennettiin Sixtuksen Rauhanlinna-nimisen talon viereen, jonne oli jääkauden jälkeen muodostunut suppakuoppa. Suppakuoppaan oli ratatöiden seurauksena alkanut kertymään valumavesiä. Suppakuopan pohjalle syntyneeseen lampeen tehtiin saari ja sinne tukevarakenteinen takorautainen kaarisilta. Jyrkät rinteet porrastettiin betonimuureilla, joiden pengerryksiin istutettiin mm. omenapuita, marjapensaita ja muita hyötykasveja.
Epilän kylpylärakennuksien puolipyöreän paviljongin rakennusmateriaaliksi valittiin moderni betoni, mutta myös kiveä käytettiin. Paviljonki sisälsi kylpyläkatoksen, huussin ja saunan. Saunahuone ja huussi ovat vielä tallella, mutta kylpyläkatos on jo pahasti romahtanut. Syrjästen Rauhantila-asunto sijaitsi harjun itäpäässä, josta kuljettiin kylpylään kivisen sillan ja holviportin läpi.
Syrjänen lienee kiinnostunut antiikin kulttuurista ja ajan arkkitehtuurista. Perimätieto kertoo, että kylpylässä vietettiin mm. toogajuhlia.
Mikä on suppa?
Mikä on suppa?
Suppa on maanpinnalla oleva yleensä pyöreänmuotoinen painanne, joka esiintyy erityisesti harjualueilla. Se on muodostunut jääkaudella, kun jäämassat ovat siirtäneet maa-ainesta maan alle jääneen suuren jäälohkareen päälle. Maan alle jaanyt lohkare on sulanut hitaasti ja romahduttanut ylläolevan maa-aineksen. On syntynyt suppakuoppa.
Suppakuoppien koko vaihtelee kymmeniin metreihin. Suomen suurin suppa löytyy Janakkalan Kalpalinnasta, jossa suppakuopan korkeudeksi on mitattu 74 metriä. Supat tavoittavat usein pohjavesikorkeuden, jonka vuoksi niiden pohjalle on muodostunut usein lampi tai suo.
Keskeneräinen kylpylä
Kylpylää ei koskaan saatu täysin valmiiksi, sillä talvisota keskeytti rakennustyöt. Saunarakennusta ei koskaan ehditty ottaa käyttöön, koska sotavuosien kovien pakkastalvien jälkeiset kevätroudat rikkoivat rakennelmat. Pakkastalvet tappoivat myös rinteille istutetut omenapuut. Saunaa ei korjattu ja tänäkin päivänä saunarakennuksen kulmassa on koko huonekorkeuden korkuinen aukko.
Kylpylän lampi oli matala se se toimi lähinnä koristelampena. Uimiseen se oli liian matala.
Kylpylän murentuminen
Epilän kylpylä oli aktiivisessa käytössä kaksi vuosikymmentä. 1950-luvun jälkeen käyttö vähentyi eikä vaadittavia kunnostustöitä tehty. Kylpylä alkoi jäädä omilleen ja rapistua luonnon sanelemien ehtojen mukaan. Tampereen kaupunki lunasti alueen itselleen 1985 ja Syrjästen huvila purettiin 1988. Rauhantila-huvilan kohdalla on nykyään rivitaloja.
1950-luvun jälkeen kylpylän käyttö vähentyi eikä vaadittavia kunnostustöitä tehty. Kylpylä alkoi jäädä omilleen ja rapistua luonnon sanelemien ehtojen mukaan.
Epilän kylpylä ennen ja tänään samasta kohdasta kuvattuna
1
2
3
4
5
1
Huussi
Huussi sijaitsee betonisessa tornissa. Huussin tyhjennysaukko paljastaa tilan käyttötarkoituksen. Ikkunoista avautuu näkymän kolmeen ilmansuuntaan.
Epilän kylpylä
2
Sauna
Routa vahingoitti saunan rakenteita sotavuosien jälkeen eikä sitä koskaan käytetty.
Epilän kylpylä
3
Kylpyläkatos
Nykyään kylpyläkatos on lähes romahtanut. Muutama pilari pitää kattoa enää paikoillaan.
Epilän kylpylä
4
Kaarisilta
Takorautaisen kaarisillan edessä oleva maa-aines on kadonnut suppakuoppaan.
Epilän kylpylä
5
Rinteet
Suppakuopan jyrkät rinteet pengerrettiin ja niihin istutettiin omenapuita ja marjapensaita.
Mitä kävi Oy Sahanterälle?
1930-luvulla Sixtus päätti siirtää osan Oy Sahanterän osakkeistaan pojalleen Taunolle. Melkein 10 vuotta Sixtuksen kuoleman jälkeen koko Oy Sahanterän osakekanta myytiin Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:lle. Yhtiö muutettiin asuntoosakeyhtiöksi ja tehtaan tontille rakennettiin rivitaloja. Sitä ennen tehdasrakennukset purettiin.
Oy Sahanterä valmisti 1943-1944 ajalla sotatarvikekalustoa, mm. krh 81mm ammuksien kuoria ja pyrstöjä.
Pyöritä panoramakuvaa
Kommentoi
Korjaa, kehu tai kivitä
Katso lisää kohteita
esimerkkejä näkemistämme kohteista
Olen yrittänyt löytää paikasta muitakin vanhoja kuvia kuin se yksi yleisesti tunnettu kuva. Ainoastaan yhden löysin, mikä ilmeisesti sijoittuu rakentamisen aikaan. Erityisesti olisi kiintoisaa nähdä kuinka paikka on pikkuhiljaa rappeutunut.