Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Tyhjien haaveiden konepaja
VR:n konepajan sisätiloissa on hiljaista. Työn äänet eivät enää kaiu. Vaununkokoajat, hitsarit, koneistajat ja työnjohtajat ovat siirtyneet pois ja paikalla kuiskii vain tyhjyys. Nykyinen omistaja ei tiedä mihin suuntaan tulisi mennä, mutta varmaa on vain se, että se olisi halukas pääsemään mahdollisimman nopeasti eroon tarpeettomiksi jääneistä tiloista.
Mediayritysten keskittymäksi?
Pasilan konepajana tunnettu alue on Vallilan kaupunginosassa Helsingissä. Alueen ja rakennuksien omistaja VR on siirtänyt lähes kaiken toimintansa muualle ja pohtii nyt korvaavia käyttötapoja alueelle ja sen rakennuksille.
Helsingissä on vanhoja tehdasalueita, jonne on keskittynyt saman alan osaajia. Ruoka-alan ammattilaiset ovat löytäneet Tukkutorin Teurastamon tilat ja kulttuuriväki majailee Suvilahden kaasuvoimalan ympäristössä.
Voisiko Vallilan konepajan alue olla mediatuotannon keskittymä? Media-alan keskittymä voisi olla todellista, sillä konepaja tarjoaa rakennuksena ja alueena persoonallista rakennushistoriaa sekä avoimia tiloja ja kattoikkunoita, joita on jo monesti hyödynnetty mm. valokuvaukseen, tv-mainoksiin ja muuhun mediatuotantoon.
Hyödynnetään muiden kaupunkien kokemukset
Muualla maailmassa onnistuneita muutoksia on jo tehty. Tallinnan Telliskiven alueen hylätystä teollisuusalueesta on tullut koko lähiseudun houkuttelevin keskus. Samanlainen menestys on Berliinin Kulturbrauerei. Samanmoista onnistumista huokuu näiden lisäksi myös Milanon huonekalu- ja muotoilumessujen sivunäyttämöllä, jossa nuoret suunnittelijat ja yrittäjät esittelevät innovatiivisia luomuksia vanhoissa teollisuusrakennuksissa lähellä messualuetta. Monelle muotoilualan ammattilaiselle karujen teollisuusrakennusten sisätilojen nuorten luomukset ovat kiinnostavempi alue kuin päämessualue.
Helsingin kaupunkivirasto on edesauttamassa konepajan asemakaavaa, joka toteutuessaan toisi kulttuurintekijöille ja harrastajille houkuttelevia toimitiloja ja toimintamalleja. Viraston tavoitteena olisi luoda vilkas alue, jollaisena se muistettiin koko 1900-luvun ajan.
Rautatavarakauppajätti Bauhaus osoitti aiemmin kiinnostuksen konepajan tiloista. Raha usein ratkaisee päätöksissä enemmän kuin epävarmat ja kauniit ideat luovuudesta ja panostuksesta tulevaisuuteen. Järki ja tunteet selvisivät ensimmäisestä taistelusta voittajina, kun lupaa toiminnalle ei annettu. Suomen valtion omistama logistiikkakonserni pohtii edelleen uusia ostajaehdokkaita ajattelematta seuraavaa tilinpäätöstään pidemmälle.
Pasilan konepaja ei ole ahdingossaan yksin. Sen isoveli Berliinin Friedrichshainin kaupunginosassa on kokenut saman uhan jo aiemmin ja selvinnyt ensimmäisen erän voittajana. Junien korjausasemana vuonna 1867 rakennettu rakennuskompleksi on uusinut kasvonsa täysin. RAW-Gelände-nimiseksi nimetty alue on saanut nuorten aikuisten suosion. Alueen tiloissa toimii yli 30 toimijaa yökerhoista sirkuskouluun. Lopullista voittoa ei ole tullut ja alueen suurin uhka on purkutuomio. Konepajan tilalle on kaavailtu korkeita toimitiloja sekä nykyaikaisia supermarketteja.
Katso video
Saamattomien kerho
Tarkkaa alueen tulevaisuutta ei näyttäisi tietävän kukaan, ei edes alueen omistaja VR. Sen kummemmin tietoa ei ole yhteistyökumppanina toimivalla YIT:llä tai edes kaupunkisuunnitteluvirastolla. VR näyttäisi odottelevan ihmettä ja toivovan jostain ilmestyvän ostajaa, joka ottaisi riesakseen koko alueen kiinteistöineen. Sitä ennen se kuumeisesti toivoo ettei alueelle tarvitsisi sijoittaa pääomia rakennusten kunnostukseen. Kaupunginvirasto katuu aiempaa kaavoitusta, jossa VR:ää ei vaadittu vastaamaan Konepajahallien korjauksesta ja niiden ylläpidosta niiden ansaitsemallansa tavalla.
Tulevaisuudessa Pasilan Konepaja-alueesta rakennetaan todennäköisesti toimisto- liike- ja asuinkortteli. Tarkkaa suunnitelmaa ei ole vielä kenelläkään. Suotuisin vaihtoehto suojelluille konepajan punatiilisille rakennuksille olisi käyttötapa, joka palauttaisi alueelle ihmisten vilkkauden kuten se oli paja-alueella sen vilkkaimpana aikana. Alueelle on suunniteltu rakennettavan runsaasti asuintiloja sekä lisää toimistotiloja nykyisten konepajan tilojen lisäksi. Alueen kolme vanhaa punatiilistä suojeltua rakennusta on suunniteltu korjattavaksi muun muassa toimisto- ja ravintolatiloiksi.
VR:n projektipäällikkö Katri Tolvanen ei halua keskustella hallien kohtalosta.
”Asia on kesken”, hän toteaa.
VR:n projektipäällikkö Katri Tolvanen ei Helsingin sanomien haastattelussa halua keskustella hallien kohtalosta. Päätösasia on Tolvasen mukaan VR:llä kesken eikä alueella yhteistyökumppanina toimiva YIT kommentoi tulevaisuutta myöskään.
Konepajan historia
Helsingin päärautatieaseman yhteyteen vuonna 1861 rakennettu Helsingin konepaja oli käynyt kasvavalle toiminnalle liian pieneksi. Kaupunkialueen ulkopuolelta löytyi edullinen laitumena toiminut suo- ja peltoalue, jolle aloitettiin rakentamaan Bruno Grandholmin suunnittelemaa suurta tehdashallikompleksia vuonna 1899. Aiemmin samalla vuosikymmenellä suo-alueen toiselle puolelle oli rakennettu Sörnäisten Kruununmakasiini, joka tällä hetkellä odottaa tulevaisuuttaan tyhjillään.
Kolmen vuoden rakentamisen jälkeen uudet tilat olivat valmiita toiminnan käynnistämiseen ja kokonaan Rautatieaseman konepajan toiminnat olivat siirretty vuoteen 1906 mennessä. Fredriksbergin konepajana tunnetulla tehdasalueella työskenteli kukoistavimpana aikakautena 1950-luvulla 1500 tehdastyöläistä ja siellä ehdittiin valmistamaan 50 000 tavaravaunua, 2 000 puukorista sekä 700 teräskorista henkilövaunua.
Myös herra Wikberg työskenteli Pasilan konepajalla vuosina 1917-20 kunnes perusti oman nykyaikaisen autokorjaamon. Lue Wikbergin autokorjaamosta.
Knoppitietoa
Sodan aikana Pasilan konepajan kattoikkunat maalattiin mustalla maalilla umpeen, jotta niistä ei kajastuisi valoa viholliskoneille. Kattoikkunoissa ei siis ole likaa vaan militariahistoriaa.
Katso lisää kohteita
esimerkkejä näkemistämme kohteista
