Tšernobylin ydinvoimala – Urbanex ninja

Tšernobyl

Mitä todellisuudessa
tapahtui?

Mitä ja miksi

26. toukokuuta 1986. Pripyatin asukkaille päivämäärä on jäänyt ikuisesti mieliin. Kaupungissa tapahtui historian suurin ydinonnettomuus. Tuhansien ihmisten kohtalot muuttuivat hetkessä. Rakkaiden menetykset, kotien jättämiset sekä elämän jakaminen tapahtumiin, jotka tapahtuivat ennen ja jälkeen onnettomuuden. Mutta samaan aikaan ihmiset uhmasivat tappavaa voimaa vastaan uhraten itsensä tuntemattoman vuoksi. Näitä unohdettuja sankareita ei tule unohtaa koskaan.

Esittely

Ydinvoimala sijaitsee kolmen kilometrin päässä Pripyatin kaupungin keskustasta. Yöllä 25. toukokuuta voimalan neljännen reaktorin 176 työntekijää aloittivat testin, joka suoritettiin määräaikaishuollon lisäksi. Kello 01:23 paikallista aikaa suljettiin turbiinille johtavan höyrylinjan venttiili ja koe alkoi.

31

ihmistä kuoli akuuttiiin säteilymyrkytykseen pelastustöiden aikana

20

tuhatta

röntgeniä sekunnissa (R/s) oli arviolta ydinlaitoksen säteilytaso, kun tappava säteilyannos on noin 500 R viiden tunnin aikana eli noin 5 Sv (sievertiä)

600

tuhatta

ihmistä osallistui onnettomuuden pelastustöihin

Voimala

Tšernobylin ydinvoimala sijaitsee 130 kilometriä Kiovasta ja noin 20 kilometriä Valko-Venäjän rajasta. Ydinvoimalaitoksessa on 4 reaktoria.

Kahden ensimmäisen reaktorin rakentaminen aloitettiin 1970 ja seuraavat kaksi valmistuivat vuonna 1983. Neljän reaktorin lisäksi laitoksessa on kaksi keskeneräistä reaktoria, joiden rakentaminen keskeytettiin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi.

Onnettomuuden aikana 30 kilometrin säteellä ydinvoimalasta asui 115,000-135,000 ihmistä.

Testisuunnitelma

Kokeessa pyrittiin mittaamaan turbo-generaattorin inertiaalista kantamaa. Kokeen alkaessa hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Koetta eivät olleet hyväksyneet voimalaitoksen suunnittelijat eivätkä laitoksen suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt.

Menettely olisi voitu suorittaa loppuun asti suhteellisen turvallisesti, jos testiolosuhteet olisi pidetty määräysten mukaisina. Katastrofi johtui yrityksistä lisätä reaktoreihin tehoa tavalla joka teki reaktorista aikapommin.

Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.

Höyryturbiinigeneraattori oli tarkoitus pitää toiminnassa täydellä teholla.

Nämä olosuhteet saavutettaessa turbiinigeneraattorin höyrynsyöttö oli tarkoitus sulkea.

Kokeessa oli tarkoituksena selvittää, pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle.

Varajärjestelmien saavuttaessa normaalin toimintanopeuden sekä tehon, turbiinigeneraattorit olisi annettu palautua normaaliin nopeuteensa.

Onnettomuus

26. 1986

huhtikuuta

Huhtikuun 26, vuonna 1986 tapahtui historian pahin ydinonnettomuus, kun ydinvoimalan reaktori räjähti. Tämä onnettomuus oli käänteentekevä tapahtuma ydinvoiman historiassa.

Voimalan viereen 1970-luvulla rakennetun Pripyatin kaupunki evakoitiin 36 tuntia onnettomuuden jälkeen.

Onnettomuus

Ydinreaktorin teho nousi, kun työntekijät suorittivat testiä turvallisuusmääräyksistä välittämättä. Reaktorin sammutusyrityksistä huolimatta kasvava teho aiheutti ketjureaktion, joka johti lopulta hallitsemattomaan räjähdykseen.

Säteily

Säteilymäärät olivat 1500 röntgeniä tunnissa. Säteilymittareita ei oltu suunniteltu näyttämään kuin maksimissaan 500 röngteniä tunnissa.

Sankarit

Palomiehet saivat suurimman säteilyannoksen. Palomiehiesten määrä ylitti 100 miestä ja julkisten tietojen mukaan 31 kuolivat hyvin pian.

Ensimmäiset päivät

20 tuntia räjähdyksen jälkeen säteilymäärät jatkavat nousuaan. Tapahtuneesta huolimatta kaupungin asukkaille ei tiedotettu mitenkään tilanteesta.

Muutaman päivän kuluessa alueilta evakoitiin useita satoja tuhansia ihmisiä. Samojen päivien aikana ensimmäiset tapahtuma-alueen suojavyöhykkeet saivat muotonsa.

Menin nukkumaan kello 23, koska minun piti pitää aamulla puhe osa-aikaisille työntekijöille. Yöllä kuulin räjähdyksen, mutten antanut sen häiritä. Minuutin tai kahden kuluttua hälytysäänet alkoivat soimaan.”

– Vladimir Prishchepa
Päivystämässä räjähdyksen aikana

Aikajana

Tapahtumat aikajärjestyksessä Tšernobylin ydinvoimalan alueella

25. 1986

huhtikuuta

01:00

4. yksikön huoltotyö on loppumaisillaan.

03:47

Reaktorin lämpöteho vähenee 50 prosentilla. Testit olivat tarkoitus suorittaa 22-31 prosentin tehotasolla.

14:00

Reaktorin hätäjäähdytysjärjestelmä on kytketty pois päältä ohjeen mukaisesti.

26. 1986

huhtikuuta

01:19

Reaktorin sammutusjärjestelmä suljettiin ohjeiden vastaisesti.

01:23

Tapahtui kaksi voimakasta räjähdystä, jonka seurauksena neljäs reaktori tuhoutui kokonaan tulipalon voimistamana.

06:00

Säteilylle pahiten altistuneet voimalan työntekijät sekä palomiehet päätettiin siirtää Moskovaan.

27. 1986

huhtikuuta

14:00

Linja-auto- ja kuorma-autoletkat tyhjensivät Pripyatin kaupungin asukkaista.

”Yleistä paniikkia ei esiintynyt, se oli turhaa. Ihmiset luulivat jättävän kotinsa vain kolmeksi päiväksi.”

– Julia Marchenko
5-vuotiaan muistot tapahtumasta

Sankarit

Neuvostoliiton hallitus ja presidentit ylistivät monia pelastajia sankareiksi, kun taas osa pelastustöihin osallistuneista kamppailivat vuosien ajan saadakseen osallistumisensa virallisesti tunnustetuksi.

Pilotit

Afganista pyydettiin pelastustöihin ne pilotit, jotka olivat osoittaneet osaamisensa taivaalla. Nämä suojaamattomat sotilaat heittelivät 80 kilon hiekkasäkkejä paljain käsin. Pilotit tekivät 10-15 lentoa päivässä. Reaktorin palo saatiin tukahdutettua toukokuun 30. päivä. Helikopterit alkoivat kasaamaan hiekkaa tuhoalueen päälle.

Puhdistajat

Pripyatin kaupungin asukkaiden evakoinnin jälkeen puhdistajat pesivät radioaktiivisen pölyn kaduilta, puista ja talojen pinnoilta. Saastuneisiin pintoihin käytetystä pesunesteestä käytettiin nimeä ”Burda”. Tämän tahmainen aine valutti radioaktiivisen pölyn maan pinnalle ja kiinnitti sen paikoilleen.

Kaivostyöläiset

Tulan alueelta saatiin avuksi kaivostyöläisiä. Heidän tehtävänään oli kaivaa tunneli reaktorin alle ja tehdä sinne 30×30 metrin kammio tarvittavaa jäähdytyslaitteistoa varten. Kaivaukset pyörivät 30 miehen työryhmissä, jotka vaihtuivat kolmen tunnin välein vuorokauden ympäri. Kukaan ei varoittanut heitä työ vaaroista.

Biorobotit

Bioroboteiksi kutsuttiin niitä 3,828 ihmistä, jotka lapioivat radioaktiivista ainesta reaktorin katolta. Kukaan ei ollut koskaan aiemmin työskennellyt niin korkeassa säteilytasossa (7000 rentgeeniä tunnissa).

1500 röntgeniä. Kuvittele kätesi, kun saavut suojapaikkaan työn jälkeen. Käsiäsi särkee, älä pelästy. Nämä ovat päätöksiemme seurauksia.

– Alexander Fedotov
Biorobotti

Sarkofagi

Reaktori oli välttämätöntä sulkea kokonaan radioaktiivisten ainesten vuoksi. Syntyi jättimäinen 179 metriä pitkä ja 66 metriä korkea sarkofagi teräksestä ja betonista.

Sarkofagi on rakennelmana täysin uniikki. Rakennustyön vaikeus perustui maailman haastavimpiin oloihin, joissa työntekijät pystyivät työskentelemään turvallisesti vain muutamia minuutteja ilman pelkoa vahingoittavasta määrästä säteilyä.

Korkean säteilyvaaran vuoksi vain etäohjattavat koneet pystyivät työskentelemään reaktorissa. Mutta näiden laitteiden takaa löytyvät ne ihmiset, jotka uhrasivat oman terveytensä asentamalla koneet paikoilleen.

Uusi turvallinen suojaus

Toisen sarkofagin rakennustyöt alkoivat 2007. Se suunniteltiin siirrettäväksi vanhan sarkofagin päälle, jolloin vanhan reaktorin jäännökset olisi ollut mahdollista purkaa.

Uuden suojan arvioitu elinikä on 100 vuotta. Sen pituus on 165m, korkaus 110 ja leveys 257m. Rakennelma painaa kokonaisuudessaan 36.2 tuhatta tonnia. Noin 3000 työmiestä osallistui sen rakentamiseen. Marraskuussa 2016 rakennustyöt saatiin valmiiksi.

Mitä jäi käteen?

Vielä tänäänkin radioaktiiviset ainekset jatkavat maaperän myrkyttämistä. Alue pysyy edelleen asumattomana.

Kaupunki

Säteilylaskeuma keskittyi pääasiassa avoimille alueille. Kadut, talot, aukiot ja puistot saivat huomattavan korkeita määriä radioaktiivista ainesta. Ydinreaktorin alue 30 kilometrin alueelta pysyy jatkossakin asumattomana.

Maatilat

Viljelykasvien kylvämiseen tarkoitetut peltoalueet olivat käyttökelvottomia. Radioaktiivisten aineiden siirtyminen ruokaketjuihin ja niiden kertyminen ihmiskehoon oli vakava ongelma. Useita kymmeniä maatiloja jouduttiin sulkemaan.

Vesi

Juomavesivarastot saastuivat laajalti. Radioaktiivisten pilvien myötä radioaktiivisuus tuli vesipisaroihin, puroihin ja juomaveden lähteisiin.

Terveys

Merkittävä osa väestöstä asuu edelleen saastuneella alueella syöden paikallisesti tuotettua ruokaa. Onnettomuuden jälkeen syöpien, aivovaurioiden, geneettisten sairauksien ja monien muiden sairauksien lukumäärä kasvoi.

Nykyhetki

Pripyatin kaupunki on edelleen tyhjillään yli 30 vuotta räjähdyksen jälkeen. Osa alueen evakoiduista ihmisistä palasivat asumaan 30 kilometrin suojavyöhykkeen ulkopuolelle.

Pripyatin alkuperäiset asukkaat eivät koskaan palaa asumaan kaupunkiin. Arviointien mukaan alue ei ole ihmiselle turvallinen asumispaikka 20 000 vuoteen. Tämä ei ole estänyt eläimiä valtaamasta entisiä asuinalueita. Hylätyn kaupungin ympäristössä elää satoja koiria. Osa Tšernobylin räjähdyksen aikaisista lapsista ovat palanneet kolmen vuosikymmenen jälkeen tutustumaan lapsuutensa elinympäristöihin.

Tšernobyl-kierrokset

Alue avattiin turisteille helmikuussa 2011 ja siitä tuli nopeasti suosittu kohde. Toiminnassa oli hämäräperäisyyksiä, jonka vuoksi kierrosten järjestäminen keskeytettiin saman vuoden kesäkuussa. Kiovan oikeus kielsi virallisesti retkien järjestämisen marraskuussa 2011, mutta tammikuussa 2013 Pripyatin kaupunki avattiin uudelleen turistikierroksille.

Sarkofagin peittämän ydinreaktorin ympärillä on edelleen suljettu alue, jonne turistit pääsevät vain virallisten oppaiden kanssa. Lisensioidut oppaat tietävät missä ovat alueen vaarallisimmat osat ja osaavat välttää niitä.