Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Sompasaaren hylätty kylmän sodan aikainen väestönsuoja
Toinen maailmansota muistetaan 60 miljoonan ihmisen kuolemasta, Hiroshiman atomipommista ja Saksan suorittamista järjestelmällisistä juutalaisten kansanmurhista. Sodan jälkeinen rauhallinen yhteiselämä oli lyhyt, sillä kylmän sodan aikakausi oli juuri alkamassa.
Mukana matkassa Syrjäseutu sekä Smauel.
Sodan loppu ja toisen alku
Toinen maailmansota oli tuskin ehtinyt kunnolla loppua, kun toisen maailmansodan jälkeiset voimavaltiot Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittivat kylmän sodan. ”Kylmä sota” -nimi viittasi ajanjaksoon (vuosiin 1947 – 1991), jolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto uhittelivat toisilleen sotilasmahdeillaan. Kylmä sota tarkoitti sitä, ettei valtioiden välillä ollut oikeaa sotaa, mutta niiden suhteet olivat niin huonot, että ydinsota uhkasi alkaa milloin tahansa. Tuolloin pelättiin kolmannen maailmansodan alkavan jomman kumman osapuolen aloituksesta.
Toisen maailmansodan loppuminen saattoi paljastaa sen, etteivät Roosewelt tai Churchill olleet suunnitelleet miten elämä jatkuu Saksan kukistuessa. Länsimaiden johtajille saattoi tulla yllätyksenä, että Stalin tekisi ”vapautetuista” Itä-Euroopan maista Neuvostoliiton alaisia siirtomaita, joihin tuli kommunistinen hallitus.
Sotilaallisesta voimasta kilpailtaessa ydinaseet nousivat keskeiseksi voimannäytöiksi. Kumpikin osapuoli olisi kyennyt aiheuttamaan niin suuren tuhon toiselle puolelle, että ydinaggressio olisi ollut käytännössä yhteinen itsemurha. Molemmat maat puuttuivat myös muiden maiden sisäisiin asioihin, joista myös Suomi sai osansa molemmilta asemahdeilta. Puolueettomuutta tavoitelleen Suomen tilanne oli tukala Neuvostoliiton painostaessa idästä ja Yhdysvaltojen lännestä. Suomella oli pelko, että mahdollisessa suursodassa myös Suomen sotilaskohteet ja liikenneyhteydet voisivat joutua strategisen iskun kohteeksi. Konfliktissa olevat suurvallat eivät olisi osoittaneet ymmärrystään pieniä puolueettomia maita kohtaan.
Katso video Sompasaaren hylätystä väestönsuojasta
Väestösuoja kylmän sodan turvaksi
Suomessa ei ollut kylmän sodan aikana strategisia kohteita, jotka houkuttelisivat hyökkäystä maahan. Suomi ei silti ollut turvassa, sillä uhkia koettiin kahdelta suunnalta: Suomen maa-alueiden kautta saatettiin saavuttaa rajojemme ulkopuolella olevia kohteita. Toinen pelko kohdistui ydinaseiden käyttöön, joissa Suomi olisi todennäköisesti joutunut ydinaseiden jälkivaikutusten kohteeksi radioaktiivisen laskeuman muodossa.
Väestönsuojelun tarkoituksena on väestön ja omaisuuden turvaaminen sodan ja siihen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta. Väestönsuojien rakentamisen vaatimukset ovat liittyneet kunkin ajan uhkakuviin ja aseiden kehitykseen.
Alussa väestönsuojien rakentamiset keskittyivät taistelukaasuilta suojautumiseen. Ilma-aseiden kehityksen myötä sota vaikutti yhä enenevässä määrin siviiliväestön suojautumiseen. Vuodesta 1939 lähtien väestönsuojia rakennettiin erilaisten räjähdys-, kaasu, palo sekä naftapommien varalta. Kylmän sodan ilmapiiri toi mukanaan pelon niin ydinräjähteisiin, ohjuksiin, raketteihin kuin biologisiin taisteluaseisiin. Kylmän sodan aikana suojelutoiminta ei perustunut oletukseen, että Suomeen kohdistuisi suora pommitus. Keskeisempänä ajatuksena oli suojata ihmisiä muualta kulkeutuvien radioaktiivisten saastepilvien kuolettavalta vaikutukselta.
Väestönsuojeluun varautumista ydinsodan varalta puolustettiin ja vastustettiin eri argumentein. Jotkut väestönsuojelun vastustajat perustelivat kantansa sillä, ettei ydinsodan jälkeen olisi elinmahdollisuuksia ja väestönsuojelu vain pitkittäisi ihmisten kärsimyksiä. Väestönsuojelukomitea kuitenkin linjasi, että ydinsodankin syttyessä Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on itsenäisyyden säilyttäminen, maan puolustaminen ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaaminen.
”Väestönsuojista on hyötyä ainoastaan, jos väestö ehtii siirtyä sinne ajoissa.”
Kuva: Juha Nyman / Syrjäseutu
Kuva: Juha Nyman / Syrjäseutu
Sompasaaren satama kylmän sodan aikana
Kylmä sota ja ydinsodan uhka alkoivat olla maailmanlaajuisesti väestönsuojien rakentamisen taustalla, kun Helsingin Sompasaaren satama-alue oli saanut lopullisen muotonsa 70-luvulla. Sataman laajennuksen yhteydessä sataman työntekijöiden suojaksi rakennettin väestönsuoja. Suoja sijoitettiin pääkonttorin viereen. Sisäänkäynti suojaan oli ulkokautta. Itse väestönsuoja käsitti useita huoneita, jonne pystyi sijoittamaan koko sataman työntekijät.
Sompasaaren satamatoiminnan loppumisen vuoksi bunkkeri jäi tarpeettomaksi. Sähköt katkaistiin, jolloin se alkoi täyttymään hitaasti vedellä. Vesi bunkkerin sisällä nousi yli metrin. Seinillä on helppo havaita vesiraja, jonka alapuolelle jääneet esineet ja tavarat ovat saaneet uuden ulkomuodon ruostepinnoitteen muodossa.
”Bunkkerin seinille on jäänyt vaakaviiva muistuttamaan ajasta, jolloin vesi oli vallannut väestösuojan.”
Satamatoiminnan myötä sataman alueelle jäi useita aluksia. Osa niistä oli selkeästi tarkoituksella jätetty unohduksiin. Yksi näistä aluksista oli Etelä-Tanskan Esbjergin kunnan alueella vuonna 1961 rakennettu Kakadua-niminen troolari.
ETYK ja 20 vuoden mysteerin selviäminen
Suurvaltojen välisen jännityksen vähittäinen lientyminen 1960-luvun lopulla tarjosi Suomelle mahdollisuuden toimia aloitteentekijänä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin järjestämisessä. Suomi onnistui ETYK-prosessina tunnetuksi tulleen kokousten sarjan käynnistämisessä 1970-luvun alkupuoliskolla, jossa päästiin allekirjoittamaan konferenssin päätösasiakirja kesällä 1975. Järjestelyt olivat onnistuneet ja Suomi sai niistä kiitosta. Eräs kiitoksensaaja oli myös eräässä keltaisessa mökissä asunut nainen, jonka 20 vuoden mysteerin ratkaisimme.
Kylmä sota päättyy
Kylmän sodan aika päättyi vuonna 1991 Neuvostoliiton romahtamiseen, Saksan yhdistymiseen sekä Itä-Euroopan kommunistihallitusten kaatumiseen. Sen jälkeen Suomi sai päättää vapaammin omasta ulkopolitiikastaan ja liittyi nopeasti Euroopan Unionin jäseneksi. Sen jälkeen Suomi ei ollut enää puolueeton maa, vaan se oli sitoutunut osaksi Länsi-Eurooppaa. Euroopan Unioni toi Suomen asemaan suuren ero. Suomi ei ole yksin, eikä edes puolueeton. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta Euroopan unionin jäsenellä Suomella on ”puoli”, Euroopan unioni. Kokonaisuutena Suomi onnistui tasapainottelupolitiikassaan kahden suurvallan välissä taidokkaasti. Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna, kulttuuri kukoisti, talous kasvoi, elintaso nousi ja yhteiskunta katsoi seuraavia askeliaan lännen suuntaan.
Kuva: Juha Nyman / Syrjäseutu
Katso lisää kohteita
esimerkkejä näkemistämme kohteista
Kommentoi
Korjaa, kehu tai kivitä