Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Hylätty kerrostalo odottaa synkkää tulevaisuuttaan pihan perällä katseilta piilossa Turussa osoitteessa Kaskenkatu 15. Sisäpihalle astuessa voi haistaa menneiden vuosikymmenien tuoksun katsellessaan vanhan kerrostalon kuluneita ulkoseiniä.
Moni paikallinen ei ole hylätyn kerrostalon sijainnista tietoinen, vaikka rakennus itsessään sisältää lukuisan määrän poikkeuksellisia arkkitehtonisia ja tilallisia ratkaisuja. 1900-luvun alussa valmistuneen kerrostalon rappukäytävät olivat aikanaan kaupungin hienoimpia ja sen rappukäytäviä reunustivat taiteelliset koristemaalaukset. Rapistuvan maalikerroksen alta voi vieläkin paikoin havaita aikakaudelle ominaisia koristemaalauksia. Porraskäytävien koristeelliset kaiteet kiemurtelivat ylimpiin kerroksiin asti, mutta nyt ne ovat leikattu pois.
Muita kerrostalon suosikkikohtia ovat holvatut portaat, porraskäytävien puu-uunit, komeat kaakeliuunit, alkuperäiset tapetit, keittiöiden hellat ja hellakakluunit, erilaiset peiliovet, keittiöiden kulmakaapit, vinttihuone sekä seinään upotettu kerrossänky.
Poikkeavalla tavalla haarautuvat porraskäytävät ovat valonkajossa mystisiä. Porraskäytävät saavat luonnonvaloa ullakon suurten kattoikkunoiden ja ulkokaton step-lasien kautta. Ullakon kattoikkunoiden kautta tuleva valo valaisee käytävien Viktoria-laatat, jotka saattavat olla oman kaupungin tuotantoa. Samaan valoon osuvat myös rappukäytäviä lämmittäneet puu-uunit, joiden punaiseen kitaan talonmies on lisännyt halkoja helmikuun pakkasilla.
Aika näyttää voiko rakennusperinne saada voiton yrityksen tuloksen maksimoimisesta. Joskus näitäkin ihmeitä tapahtuu, mutta aikaa ei ole enää paljoa jäljellä.
Piha-alueen rakennuksista nousi kohu vuonna 2008, kun vuodesta 1918 alkaen yhden suvun hallussa ollut rakennus tontteineen ilmoitettiin myydyksi säätiölle. Kyseisen säätiön kiinnostuksena ei ollut säilyttää tontilla sijainneita rakennuksia, vaan rakennuttaa tontille uusia rakennuksia. Omistajasuvulla oli omassa asuinkäytössään kolme talon asuntoa ja muut 13 asuntoa olivat vuokralla.
Vuosien aikana asukaslista on ollut kirjava. Ehkä tunnetuin asukkaista on ollut vuoden 1928 olympialaisten 1500 metrin keskimatkan juoksun voittaja Harri Larva. Larvan kuoleman jälkeen olympiavoiton kultamitali periytyi hänen pojalleen ja sitä kautta pojanpojalleen. Pojanpoika ei antanut arvoa isoisänsä saavutuksille, vaan laittoi kultaisen mitalin myyntiin.
Autiossa kerrostalossa on asunut sadan vuoden aikana mm. palvelijatar, luotsiperämies, naulaseppä, torpparin leski, prokuristi, viilari, raitiovaununkuljettaja, revolverisorvaaja, telefonisti ja kylmänruoanlaittaja. Talon yhteishenki on ollut hyvä ja toimissa vallitsi tietty yhteisöllisyys, joka on työläispiireille ominaista. Talon viimeiset asukkaat joutuivat pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan talosta vuoden 2011 loppuun mennessä. Talo jäi yksin ja odottaa lopullisia päätöksiä.
Talo on säilynyt hämmästyttävän hyvin alkuperäisessä asussaan. Taloon ei ole koskaan tehty peruskorjausta ja huoneiden keittiöt ja lämmitysratkaisut vievät kulkijan hetkessä sadan vuoden takaisiin tunnelmiin. Talossa on juokseva vesi ja vesivessat, mutta lämmitys on hoidettu viimeisiin vuosiin asti puulämmityksellä. Myös rappukäytävissä sijaitsee lämpöpatterien sijaan kakluunit. Kerrostalon huoneissa on alkuperäiset puuhellat sekä paikallisen kakluunitehtaan kakluunit. Joissakin huoneissa on paikkakunnalle ominainen kakluunimalli, joita ei ole säilynyt montaa.
Talo oli asukkailleen rakas kaikista puutteistaan ja epämukavuuksistaan huolimatta. Mukavuuksien askeettisuus ei juuri häirinnyt asukkaita ja kylmien talvien aikana opittiin nopeasti pukeutumaan oikein sisätiloissakin.
Pihan perällä sijaitsee matala rakennus, joka on toiminut talonmiehen asuntona sekä talousrakennuksena. Rakennuksessa sijaitsi myös hevostalli/autotalli sekä pesutupa. Pesutuvasta pyykit kuljetettiin samalla tontilla sijaitsevaan vanhaan puutaloon, jossa sijaitsi suurikokoinen käsikäyttöinen mankeli. Talonmiehen asuntona toimi pieni 16 neliömetrin kokoinen yksiö, joka majoitti talonmiehen perheen. Asunnon koko oli 4×4 m, mutta se jakoi elintilansa helposti tuon ajan perheeelle. Talonmiehen asunnosta avautuivat maatason ikkunat pihalle.
Piha oli vehreä ja siellä kasvoi puiden lisäksi karviaismarjapensaita ja syreenipensaita.
Vuonna 2008 talon asukkaille kerrottiin talon myymisestä. Alusta lähtien oli selvää, ettei uusi omistaja ostanut tonttia suojellakseen vanhoja rakennuksia. Tontin rakennukset ovat maakuntamuseon laatimassa suojelutavoitelistauksessa paikallisesti arvokkaina, mutta ne eivät ole virallisesti suojeltuja.
Kerrostalon purkamisesta nousi kaupungin asukkaiden keskuudessa kohu, joka on tuottanut vain osittain tulosta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kaikki pihapiirin rakennukset olisi purettu, mutta tämän hetken tietojen mukaan pihapiirissä 1800-luvulla rakennettu empiretalo olisi saamassa viisaan päätöksen. Sen turvaamista puolletaan. Puutalo ei ole yhtä komea kuin kerrostalo, mutta se kertoo osaltaan 1800-luvun rakennustaiteesta.
1800-luvun puurakennuksen osittaiseksi kohtaloksi osoittautui väliaikaiset laitapuolen kulkijat, jotka polttivat tammikuun hyytävässä kylmyydessä talon. Palon seurauksena menehtyi kuusi 20-40-vuotiasta miestä ja vain yhden onnistui pakenemaan palavasta talosta. Uhreja ei viety elvytettäväksi läheiseen sairaalaan, mikä osaltaan osoittaa tuon ajan epätasa-arvoisuutta elämän arvokkuuden määrittelyssä. Talo ei tuhoutunut kokonaan palossa ja se korjattiin.
esimerkkejä näkemistämme kohteista