Mitä on Urbex?

Urbex tunnetaan ehkä paremmin nimellä urbaani löytöretkeily sekä vierasperäisistä nimistä urban exploration ja urban explorer. Mutta mitä nämä termit oikeasti tarkoittavat?

Lue lisää

Urbaanin löytöretkeilyn määritelmä

Urbexin toiminta kiteytyy useimmiten ihmisten rakentamiin autiotalojen ja hylättyjen rakennelmien tutkimiseen, jotka voivat olla monistakin eri syistä vaikeasti tavoitettavia. Toisille Urbex on harrastus ja toisille keino ylittää omat äärirajat. Molempiin suuntauksiin liittyy vahvasti loukkaantumisen riski sekä kiinnijäämisen pelko. Yksi tärkein urbaanien löytöretkeilijöiden tarkoituksista on kuitenkin valokuvien videoiden avulla taltioidut paikat, jossa paikasta löydetyt esineet kertovat oman aikakautensa tarinaa ajan tavoista sekä siellä olleista ihmisistä. Siksi harrastajien keskuudessa vahvimmat tunteet saavat kuvat, joista näyttävät ihmiset vain kadonneen. Kartanot, tehtaat, sairaalat ovat vain muutamia mainitsemisen arvoisia paikkoja. Urbaanin löytöretkeilijän motto on ”Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjäkiä.

Exploorausta ja urbexin tarkoitus

Hylätyt paikat, kuten tehtaat, mielisairaalat, huvipuistot, talot, sanatoriot, koulut ja voimalaitokset ovat urbaaneille löytöretkeilijöille suuri päämäärä. Osa harrastajista on mieltynyt myös aktiivisesti käytössä olevista kohteista. Ne voivat olla riskialttiita, sillä vierailu vartioidulla alueella johtaa helposti virkavallan kohtaamiseen.

Rakennuksissa kiinnostavat alueet ovat katot, hissihuoneet alueet, jotka kiinnostavat, ovat katot, hissitilat, mekaaniset huoneet ja hylätyt kerrokset. Suomesta on vaikea löytää Uskonnollisiin käytäntöihin käytettyjä katakombeja ja hautauskohteina käytettyjä kammioita. Löydät katakombeja Pariisista, Roomasta ja Napolist. Siellä on jopa erityinen nimi kaupunkien etsiville, jotka keskittyvät niihin: ”cataphiles”. Australiassa on ryhmä, joka tutkii viemäreitä ja myrskyjä. Heitä kutsutaan luola-klaaniksi. Ulkomailla aktiivisten sekä hylättyjen metrojärjestelmien tutkiminen on useista kuvalähteistä tuttua. Useimmissa maissa, kuten Suomessakin tämä toiminta on kiellettyä ja kiinnijäämisestä voi saada syytteen. Erilaisia tunneleita voi löytää julkisten paikkojen vierestä. Huoltotunneleissa tutkimus on riskialtista korkeiden lämpötilojen, hengitysvaarojen, huonon valaistuksen ja joskus vahingossa tapahtuvan höyryputkien puhkeamisen vuoksi.

Urbexin suosio lisääntyy

Viime vuosina Urbexin mediahuomio on kasvanut voimakkaasti: dokumenttien, lehtijuttujen ja TV-esiintymisten ansiosta harrastajien määrä näyttää näennäisesti kasvaneen. Youtube on saanut monta uutta käyttäjää, jotka lataavat kaikkien nähtäväksi omia seikkailijaan. Lisääntynyt julkisuus on lisännyt huolta hylättyjen ja autioiden paikkojen omistajissa, sillä kaikki hylättyjä paikkoja etsivät eivät etsi kohteita vain kiinnostuksesta vanhaan. Heidän tarkoituksena on hyödyntää levinneitä sijaintitietoja varkaustarkoituksissa.
Lisääntynyt kiinnostus urbexiin on lisännyt myös onnettomuuksia kun vaaroista tiedostamattomat harrastajat eivät ole kiinnittäneet tarpeellista huomiota varotoimenpiteisiin. Suomessakin on tapahtunut kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia. Esimerkkeinä Nurmijärvellä tapahtunut onnettomuus, jossa 16-vuotias poika tippui koulun katolta. Poika horjahti ja luisui peltikattoa alas noin yhdeksän metrin korkeudesta. Hän putosi pihan kestopäällysteelle ja kuoli heti. Toinen esimerkki kertoo Turun entisestä, joka on aiheuttanut useamman vammautumisen sekä 12-vuotiaan kuoleman. 12-vuotias poika oli tipahtanut viljasiilon välikattorakenteiden läpi ja menehtyi tapahtumapaikalla putoamisesta saamiinsa vammoihin.

Riskitekijöitä ei ole syytä ohittaa. Siksi viittaamme artikkeliin ”Turvallisen urban exploringin opas”. Lue tärkeimmistä periaatteista urbaanin löytöretkeilyn harrastuksessa.