Sulhanen – Urbaani piilomökki

Helsinki on kasvanut kovasti viimeisen sadan vuoden aikana. Se on hamunnut itselleen lisää tilaa valtaamalla vesialueita ympäriltään. Samalla se on tehokkaasti yhdistänyt ja lopulta hävittänyt kymmenittäin saaria ja luotoja. Saarten nimet ovat jääneet elämään elämäänsä, vaikka saaren olemassaolo on päättynyt. Näin esimerkiksi  Sompasaari, Pannukakku, Iso-Pässi ja Hernesaari ovat saaneet uuden elämisen muodon.

Sulhanen

Osa Helsingin saarista on kuin vahingossa jäänyt ilman huomiota. Näin on käynyt Lapinlahdella sijaitsevalle minisaarelle nimeltä Sulhanen. Pienuutensa ansiosta se on ollut monelle jokapäiväiselle ohikulkijallekin tuntematon. Sen viereinen saari Morsian joutui antautumaan vuonna 1962 edistyksen nimissä  ja taistelee olemassaolostaan nyt enää pienenä niemenä.

Sulhanen on hieman yli sadan vuoden aikana nähnyt elämän syntymistä ja kuolemista. Saarelle on tuotu vastasyntyneitä ja sieltä on kuljetettu kuolleita puuarkuissa pois. Sitä ovat asuttaneet kalastajat, työläiset, pirtutrokarit, sotaveteraanit kuten myös aikanaan lääkäri, arvotettu valokuvaaja Emil Rundman sekä vakoojaksi epäilty loikkari Emil Aura. Saarella on asunut myös nyrkkeilyn sekä melonnan suomenmestaruusmitalisti Albert Moll. Elämä saarella ei ole aina ollut helppoa. Silti oma saari on ollut haluttu pakopaikka kaupungin hälystä.

Sulhanen kuvan keskellä

Katso video Sulhasesta

Sulhanen tänään

Saarta meriteitse lähestyessä rantautumispaikka löytyy helposti. Parhaimman rantautumispaikan molemmissa sivuissa on metallitolpat ja niiden välissä ruostunut rautaketju. On selvää, että yleisiin virkistysalueisiin lueteltu saari on vallattu eivätkä vieraat ole tervetulleita. Mökkeilykausi ei selkeästikään ole vielä alkanut, sillä ponttoonilaituri on talviteloillaan.

Uskallamme jokamiesoikeuden perusteella rantautua ja astua tälle noin 45 metriä pitkälle 25 metriä leveälle saarelle. Läheisellä kevyenliikenteenväylällä pyöräilijät ja lenkkeilijät viilettävät ohitse luomatta katsettaan Sulhaseen. Viereiseen Morsiameen saapuu polkupyörällä eläkkeellä oleva mies, joka pulahtaa entisen saaren rantakalliolta mereen.

Epävirallisesti

Virallisten tietojen mukaan saaressa ei ole rakennuksia, mutta ilmakuvat ovat kertoneet muuta. Vuonna 1974 rakennettu saunarakennus on saanut uuden elämän. Sen uusi elämä näkyy selkeästi internetin ilmakuvissa sekä rantautuessa saareen. Saari on rehevä. Olemme varustautuneet punkkitalkoisiin pukemalla pitkävartiset kengät sekä pitkälahkeiset housut. Ensimmäiset kevään punkit on jo nypitty iholta eikä uusia enää kaivata. Ennakko-oletuksista huolimatta huomaamme ylivarustautuneemme; saari ei ole niin rehevä kuin oletimme ja se on selkeästi ollut kesäisin asuttu. Saaressa on asuttu boheemisti, mutta siistillä tyylillä. Sieltä täältä löytyy tyhjiä oluttölkkejä, mutta varsinaiset roskat loistavat poissaolollaan.

P*askahuussi kivenheiton päässä keskustasta

Saaressa sijaitsee yksi Helsingin keskeisin paskahuussi. Linnuntietä rautatieasemalle on vain 1850 metriä. Paskahuussi on sijoitettu saaren itärannalle aivan vastapäätä Lapinlahden entisen sairaalan uimarantaa. Entisaikaan pökäleen ilmestyminen uimarannalle ei ollut harvinaista, sillä jätevedenpuhdistus oli vielä lapsenkengissä. Monet muistelevat löytäneensä Hietaniemen uimarannalta Humallahden jätevedenpuhdistamolta karanneita pökäleitä.

Saari kiusaa veneilijöitä 1200-luvulla

Saaren historia alkaa arviolta 1200-luvulta, jolloin se oli ilmestynyt ilkeäksi muistutukseksi harmittavista kareista. Maannousun ansiosta se lopulta pilkisti vedestä esiin ja lopulta voitti laineet. Vallanpitäjät ja valloittajat vaihtuivat, mutta pientä luotoa ei pidetty minkään arvoisena. Sodat vaihtuivat uusiin sotiin kunnes vuonna 1749 karttoihin ilmestyi pieni nimetön saari. Viereinen saari, Morsian oli saanut samaan aikaan saman tunnustuksen, tosin myöskin nimettömän sellaisen.

Vuonna 1869 saaret olivat saaneet aikakaudelle tyypillisen ruotsinkielisen nimen. Nimeämisen perusteista ei ole tietoa, mutta kartoittajat saattoivat nimetä saaret paikallisten antamien lausuntojen mukaan mikäli vanhoista kartoista ei löytynyt olemassa olevia nimityksiä. Näin siis lähiasukkaiden lempinimet paikoista ovat saattaneet saada virallisen nimen.

1900-luvun alussa huomattiin ruotsinkielisen väestön jääneen vähemmistöön, jonka seurauksena suomen kieli nostettiin ruotsin rinnalle. Se merkitsi valtavaa urakkaa myös paikannimien suomennoksiin, jotka aiemmin olivat vain ruotsiksi. Lyhyen väännön jälkeen saaret saivat Sulhanen- ja Morsian -nimensä.

Kesähuvilat – aikakautensa trendi

1900-luvun alussa taistelu parhaista keskustan läheisistä huvilapaikoista oli ohitse ja tontteja jouduttiin katsomaan kauempaa kuten Pukinmäestä tai Kruunuvuoresta. Vuonna 1908 kauppias Karl Anders Lindström huusi kaupungilta saaren vuokraoikeuden ja rakennutti sinne kesähuvilan. Huvila rakennettiin aivan rantaviivan läheisyyteen ja se näytti saaren pieneen kokoon suhteutettuna suhteettoman suurelta. Asunnon pinta-alaksi ilmoitettiin 32 neliötä ilman kuistia.

Broström Oskar, Valokuvaaja – Helsingin kaupunginmuseo

Sulhanen vuonna 1921

Saaren huvilaelämä oli yksinkertaista, mutta työlästä, sillä käyttövesi sekä polttopuut piti tuoda mantereelta. Vuosien aikana saaren seuraavat käyttäjät vaihtuivat tiuhaan. Saaren huvila on toiminut niin keskustassa asuvien kesähuvilana, tilapäisenä asuntona työmiehille kuin ympärivuotisena asuntona perheille.

Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Seuraavana vuonna Sulhanen sai ensimmäisen puhelinyhteyden.

Kieltolaki villitsee alueen

Kieltolain aikana saari koki jännittävimmät hetkensä. Kieltolaki oli voimassa vuosina 1919–1932 jona aikana Suomessa ei saanut myydä eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Kieltolain seurauksena alkoholin salakuljetuksen määrä räjähti nousuun. Sulhasen saarella Antikaisen perhe oli kieltolain aikana taloudellisesti tiukilla ja pirtun salakuljetus mahdollisti paremman tulotason. Seutu muodostui nopeasti levottomaksi ja pirtupoliisit alkoivat pitää silmällä saaren toimia. Tuomioita ja takavarikkojakin tehtiin, mutta toimintaa ei saatu lopppumaan. Toiminta oli muodostunut jo niin kannattavaksi, että leskeksi jäätyään puolisolla oli varaa palkata palvelijatar sekä asiapoika.

Vuokra-aikakauden päättyminen

Vuodet vierivät ja saari sai usein uusia asukkaita. Osa vanhoista omistajista sai rakennusten myynnistä muhkeat voitot, osa uusista omistajista sai harmikseen kaupungin moninkertaisesti korotetut maavuokrat.

Sulhasen huonokuntoiset rakennukset ajautuivat lopulta kaupungin haltuun vuonna 1984. Vuokralaisia ei häädetty, vaan he siirtyivät nyt kaupungin vuokralaisiksi. Vuokralaiset saivat viettää leppoisaa saarielämää vuoteen 1989 asti, jolloin kaupunki päätti päättää kahdeksankymmenen vuoden asumisen saarella. Viimeisen vuokralaisen poistumisen jälkeen paikan valtasivat epäviralliset asukkaat.

Saari sai toimia rantojenmiesten asumuksina vuoteen 1997 asti, jolloin kaupunki halusi huonokuntoisista rakennuksista eroon. Helsingin pelastuslaitos sai käyttää saariasuntoa paloharjoituksiinsa. Taloa sytytettiin ja sammutettiin vuorotellen kuin rankaisten sen huomaamattomasti vietettyä elämää.

Kahdenkymmenen vuoden aikana luonto on nyt vallannut paikan, jossa vanha talo aikoinaan sijaitsi. Hiiltyneet rakennuksen puuosat ovat saaneet suojakseen tervaleppien, koivujen ja pihjajien taimia. Suuria tiilikasoja ne eivät ole vielä peittäneet. Saaren keskiosassa aikoinaan istutettu syreenipensas on edelleen voimissaan ja kukkii voimakkaasti keväisin.

Kommentoi

Korjaa, kehu tai kivitä

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Pin It on Pinterest