Auta tekemään juttuja
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Kaivostoiminnan jälkeen
Mitä tapahtuu kaivostoiminnan jälkeen kun poissa ovat työmiesten huudot, kaivosjunien kolke ja kiviporien jyske? Jäljelle jäävät vain hiljainen tuuli vinkumassa tyhjässä tornissa sekä kaivosmiesten kylmenneet työkalut.
Olimme tutustumassa Outokummun vanhaan kaivostoimintaan ensimmäisen kerran vuonna 2012. Siihen kuului olennaisena osana Keretin kaivostorni, jonne suuntasimme matkamme. Meille olisi riittänyt kaivostornin ulkopuolinen ihastelu, mutta tiedossa oli parempaa. Korkeuksia katsellessa joku meistä havaitsi avonaisen oven, joka johti kaivostornin huipulle. Joku oli murtanut oven. Paikalla ei ollut muita, vain avonainen ovi ilman lukkoa. 96 metriä ja 338 rappusta oli unelmiemme välissä.
Keretin kaivostorniin kulku on vain metallisia rappusia pitkin. Hissi ylös olisi olemassa, mutta hissin ovi on hitsattu kiinni. Sähkötkin ovat katkaistu. Kaivostorniin ei pääsee omatoimisesti, ainoastaan opastetut retket ovat ainoa mahdollisuus tutustua torniin. Jokaisen retkelle osallistuu kolme opasta. Yksi alhaalla, yksi keskivaiheilla ja yksi ylhäällä.
Kaivostorni lienee usein tihutyön kohteena, sillä paikallisuutiset kertovat oven olleen murrettu jälleen syksyllä 2017.
Keretin kaivostorniin kulku on vain metallisia rappusia pitkin. Hissi ylös olisi olemassa, mutta hissin ovi on hitsattu kiinni. Sähkötkin ovat katkaistu. Kaivostorniin ei pääsee omatoimisesti, ainoastaan opastetut retket ovat ainoa mahdollisuus tutustua torniin. Jokaisen retkelle osallistuu kolme opasta. Yksi alhaalla, yksi keskivaiheilla ja yksi ylhäällä.
Katso video Keretin kaivostornista
1
2
3
4
5
1
Malmisiilo
2
Nostotorni
3
Valvomo
4
Laitteistosali
5
Rikastin- ja tuotantolaitoksien jäänteet näkyvät tornin seinämissä
Kylästä kaupungiksi
Outokummun kuparikaivoksen tarina saa tarinan alun Rääkkylän laivaväylältä vuonna 1908. Laivaväylän ruoppaustöiden aikana ruoppaajat löysivät suuren kellertävän kiven, jonka Helsingin Geologian tutkimuslaitos vahvisti sisältävän runsaasti kuparia. Kuparisuonta etsittiin aluksi Rääkkylän ympäristöstä, mutta turhauttavien etsintöjen jälkeen etsintäaluetta laajennettiin. Lopulta 17. maaliskuuta 1910 Outokummussa osui timanttikairan terä kuparisuoneen.
1900-luvun alussa Savon ja Karjalan rajamailla sijainnut Outokumpu oli pieni kylä muiden Suomen pienten kylien joukossa. Kuparimalmin löytyminen aloitti kasvavan kaupungin teollistumisen ja kehityksen.
Kaivostoiminta muodosti Outokummusta merkittävimmän kaivoskaupunkimme. Kaivoksista saatiin kuparin ohella sinkkiä, nikkeliä, kobolttia, rautaa, kultaa ja hopeaa.
Keretin kaivos, kuten eivät muutkaan kaivokset olleet turvallisimpia työpaikkoja kaivosmiehille. Entisaikoina työoloista ei juuri välitetty ja varusteet olivat usein puutteelliset. Tunneleissa tapahtui työtapaturmia ja erään vanhan kaivosmiehen tositarina kertoo kaivostunnelin sortumisesta. Hän oli juuri ajanut ajanut kaivinkoneen tunneliin odottamaan seuraavan päivän töitä. Yön aikana tapahtunut luolaston romahdus oli tehnyt kaivonkoneesta pannukakun. Kaivosmiesten ajatuksissa oli aina tunnelin romahtaminen eikä kaivosturmissa henkensä menettäminen ollut ennenkuulumatonta.
Keretin vanha kaivosalue sijaitsee kahden kilometrin päässä Outokummun keskustasta. Keretin kaivos avattiin vuonna 1954. Sen kaivostorni on yksi Euroopan korkeimpia kaivostorneja. Korkeutta sillä on 96 metriä ja se sisältää 338 rappusta. Tornin huipulta avautuvat kauniit maisemat oli kaivosalueen.
Vanhasta kuparikaivoksesta on enää jäljellä nostotorni, tornimurskaamo ja lohkaresiilo. Kaivostoiminta päättyi Outokummussa lopullisesti vuonna 1989.
Keretin kaivoksen historia loppui vuoteen 1989, jolloin kaivoksen ovi laitettiin lopullisesti säppiin.
Kaivostoiminnan myötä maan alle syntyi noin 500 kilometriä kaivoskuiluja, jotka ovat kaivoksen huollon loppumisen jälkeen suurelta osin täyttyneet vedellä. Keretin torni on ainoa rakennus alueella, mutta tornin pinnasta huomaa, että sen kyljessä on ollut rakennuksia, jotka ovat toimineet mm. rikastinlaitoksena. Paikalla on myös ollut köysirata Mökkivaaraan, mutta näistä on löydettävissä enää muutamia kannatintolppa. Tolpat ovat nähtävissä Outokumpuun vievän tien vieressä.
Rakennus sisältää kolme eri kokoista tornia, joista pienin on ollut malmisiilo. Korkeimmassa tornissa sijaitsi nostotorni ja sen huipulla oli valvomo. Korkeimpaan torniin oli myös sijoitettu murskain, jolla kaivoksesta louhittu kiviaines murskattiin pienemmäksi. Keskikokoinen torni oli laitteistosali.
Katso lisää kohteita
esimerkkejä näkemistämme kohteista
