Suomessa suuri määrä suojeltuja rakennuksia ränsistyy nopeaa tahtia. Asemakaavassa suojellun rakennuksen omistaja on velvoitettu pitämään rakennus kunnossa, mutta silti lainsäädännön porsaanreikien vuoksi arvokkaaksi luokiteltuja rakennusperinteen rakennuksia tuhoutuu koko ajan.
Yksi tälläinen tapaus on käynnissä HOK-Elannon omistaman kartanon alueella, jossa kartanon työntekijöiden rakennus on jätetty oman onnensa nojaan. Kartanon työntekijöiden asunto ei ole ollut käytössä kymmeniin vuosiin. Talossa on ollut juokseva vesi, mutta muuten talon kunto on vaatimaton. Vesivessaa ei ole ja osa lämmittävistä kakluuneista piippuinen on poistettu viimeisimmän kattoremontin yhteydessä.
Rakennukselle on tehty ainoastaan kosmeettisia kunnossapitotöitä, jotta mahdollinen rakennusvalvonta ei kykenisi laittamaan asiasta huomautusta ja luomaan siten yritykselle pahaa karmaa. Talo näyttäisi siltä ettei sitä ole tarkoitus enää kunnostaa ja omistaja saattaa tavoitella ainoastaan purkulupaa ja ylimääräisen kuluerän päättämistä.
Taloissa tehdään usein säästön kannalta perusvirheet katkaisemalla sähköt ja lopettamalla peruslämmön ylläpito. Rakennus saattaa tuolloin aloittaa hiljaisen mätänemisprosessin. Tässä HOK-Elannon tapauksessa tehtiin juuri näin, mutta uusittiin katto, jotta ulkopuolisesti näyttäisi siltä, että talon kuntoa pidettäisiin yllä. Se tuskin on HOK-Elannnon oikea tavoite, sillä alueella on nykyään vain hyvin pieni merkitys yrityksen liiketoimissa. Kartanon alue taloineen vaikuttaa vuosikymmenien aikana muuttuneen riesaksi, josta entisestä mallimaatilasta on muodostunut pelkästään ylimääräinen kustannuserä.
Syitä korjaustöiden jättämiseen on monia, mutta yleisin syy on raha:
HOK-Elannon tapaus ei ole ainutkertainen taloissa, joihin ei suojelupäätöksen vuoksi voi tehdä mittavia muutoksia, jottei sen ominaisluonne tai erityispiirteet vaarannu. Määräykset voivat rajoittaa huonejaon muutoksia ja käyttötarkoituksia, jotka vaativat runsasta LVI-tekniikkaa.
Arvokkaissa kohteissa ollaan kovasti eri mieltä suojelulupien poistamisesta ja purkulupien myöntämisestä. Osa myöntäisi purkuluvan huonokuntoisille rakennuksille, jotka pilaavat kaupunkimaiseman tai ovat turvallisuusriski. Toisten mielestä rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu on puolusteltavissa. Heidän mielestään huonokuntoisestakin talosta on mahdollista saada kunnostamalla hyvä. Jutun ydin on maksajassa, kuka haluaa maksaa talon kunnostuksesta suuria summia?
Rakennuksen huono kunto on yleisin perustelu kun halutaan perustella suojellun talon purku. Se onkin yksi lainsäädännön porsaanrei’istä, jotka toimivat hitaasti, mutta varmasti. Lähtökohtaisesti rakennuksen kunto ei ole peruste puoltaa suojellun rakennuksen purkulupaa, mutta totuus on toinen. Korjauskelvottomaan tilaan päästettyä rakennusta ei voi vaatia korjattavaksi. Vähäinen rakennusvalvonta mahdollistaa sen, että rakennuksien omistaja pystyy laiminlyömään suojelulain mukaista kunnossapitoa ja edistämään siten purkuluvan saantia.
esimerkkejä näkemistämme kohteista
Osta Urbanex Ninja -tarra. Pienikin osto on pitkälle eteenpäin.
Herra Wikberg & hylätty autokorjaamo
