Tyhjien haaveiden konepaja

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Tyhjien haaveiden konepaja

VR:n konepajan sisätiloissa on hiljaista. Työn äänet eivät enää kaiu. Vaununkokoajat, hitsarit, koneistajat ja työnjohtajat ovat siirtyneet pois ja paikalla kuiskii vain tyhjyys. Nykyinen omistaja ei tiedä mihin suuntaan tulisi mennä, mutta varmaa on vain se, että se olisi halukas pääsemään mahdollisimman nopeasti eroon tarpeettomiksi jääneistä tiloista.

Pasilan konepajana tunnettu alue on Vallilan kaupunginosassa Helsingissä. Alueen ja rakennuksien omistaja VR on siirtänyt lähes kaiken toimintansa muualle ja pohtii nyt korvaavia käyttötapoja alueelle ja sen rakennuksille.

Mediayritysten keskittymäksi?

Helsingissä on vanhoja tehdasalueita, jonne on keskittynyt saman alan osaajia. Ruoka-alan ammattilaiset ovat löytäneet Tukkutorin Teurastamon tilat ja kulttuuriväki majailee Suvilahden kaasuvoimalan ympäristössä.

Voisiko Vallilan konepajan alue olla mediatuotannon keskittymä? Media-alan keskittymä voisi olla todellista, sillä konepaja tarjoaa rakennuksena ja alueena persoonallista rakennushistoriaa sekä avoimia tiloja ja kattoikkunoita, joita on jo monesti hyödynnetty mm. valokuvaukseen, tv-mainoksiin ja muuhun mediatuotantoon.

Hyödynnetään muiden kaupunkien kokemukset

Muualla maailmassa onnistuneita muutoksia on jo tehty. Tallinnan Telliskiven alueen hylätystä teollisuusalueesta on tullut koko lähiseudun houkuttelevin keskus. Samanlainen menestys on Berliinin Kulturbrauerei. Samanmoista onnistumista huokuu näiden lisäksi myös Milanon huonekalu- ja muotoilumessujen sivunäyttämöllä, jossa nuoret suunnittelijat ja yrittäjät esittelevät innovatiivisia luomuksia vanhoissa teollisuusrakennuksissa lähellä messualuetta. Monelle muotoilualan ammattilaiselle karujen teollisuusrakennusten sisätilojen nuorten luomukset ovat kiinnostavempi alue kuin päämessualue.

Helsingin kaupunkivirasto on edesauttamassa konepajan asemakaavaa, joka toteutuessaan toisi kulttuurintekijöille ja harrastajille houkuttelevia toimitiloja ja toimintamalleja. Viraston tavoitteena olisi luoda vilkas alue, jollaisena se muistettiin koko 1900-luvun ajan.

Nyt näyttää siltä että rautatavarakauppajätti Bauhaus olisi kiinnostunut tiloista. Raha ratkaisee päätöksienteossa ja rakennusten omistajan asemassa kylmä raha puhuu järkeä enemmän kuin epävarmat ja kauniit ideat luovuudesta ja panostuksesta tulevaisuuteen. Järki ja tunteet voivat olla häviäjiä kun Suomen valtion omistama logistiikkakonserni pohtii valintoja ajattelematta seuraavaa tilinpäätöstään pidemmälle.

Katso video

Tyhjien haaveiden konepaja

Saamattomien kerho

Tarkkaa alueen tulevaisuutta ei näyttäisi tietävän kukaan, ei edes alueen omistaja VR. Sen kummemmin tietoa ei ole yhteistyökumppanina toimivalla YIT:llä tai edes kaupunkisuunnitteluvirastolla. VR näyttäisi odottelevan ihmettä ja toivovan jostain ilmestyvän ostajaa, joka ottaisi riesakseen koko alueen kiinteistöineen. Sitä ennen se kuumeisesti toivoo ettei alueelle tarvitsisi sijoittaa pääomia rakennusten kunnostukseen. Kaupunginvirasto katuu aiempaa kaavoitusta, jossa VR:ää ei vaadittu vastaamaan Konepajahallien korjauksesta ja niiden ylläpidosta niiden ansaitsemallansa tavalla.

Tulevaisuudessa Pasilan Konepaja-alueesta rakennetaan todennäköisesti toimisto- liike- ja asuinkortteli. Tarkkaa suunnitelmaa ei ole vielä kenelläkään. Suotuisin vaihtoehto suojelluille konepajan punatiilisille rakennuksille olisi käyttötapa, joka palauttaisi alueelle ihmisten vilkkauden kuten se oli paja-alueella sen vilkkaimpana aikana. Alueelle on suunniteltu rakennettavan runsaasti asuintiloja sekä lisää toimistotiloja nykyisten konepajan tilojen lisäksi. Alueen kolme vanhaa punatiilistä suojeltua rakennusta on suunniteltu korjattavaksi muun muassa toimisto- ja ravintolatiloiksi.

VR:n projektipäällikkö Katri Tolvanen ei halua keskustella hallien kohtalosta.

”Asia on kesken”, hän toteaa.

VR:n projektipäällikkö Katri Tolvanen ei Helsingin sanomien haastattelussa halua keskustella hallien kohtalosta.  Päätösasia on Tolvasen mukaan VR:llä kesken eikä alueella yhteistyökumppanina toimiva YIT kommentoi tulevaisuutta myöskään.

Tyhjien haaveiden konepaja

Konepajan historia

Helsingin päärautatieaseman yhteyteen vuonna 1861 rakennettu Helsingin konepaja oli käynyt kasvavalle toiminnalle liian pieneksi. Kaupunkialueen ulkopuolelta löytyi edullinen laitumena toiminut suo- ja peltoalue, jolle aloitettiin rakentamaan Bruno Grandholmin suunnittelemaa suurta tehdashallikompleksia vuonna 1899. Kolmen vuoden rakentamisen jälkeen uudet tilat olivat valmiita toiminnan käynnistämiseen ja kokonaan Rautatieaseman konepajan toiminnat olivat siirretty vuoteen 1906 mennessä. Fredriksbergin konepajana tunnetulla tehdasalueella työskenteli kukoistavimpana aikakautena 1950-luvulla 1500 tehdastyöläistä ja siellä ehdittiin valmistamaan 50 000 tavaravaunua, 2 000 puukorista sekä 700 teräskorista henkilövaunua.

Myös herra Wikberg työskenteli Pasilan konepajalla vuosina 1917-20 kunnes perusti oman nykyaikaisen autokorjaamon. Lue Wikbergin autokorjaamosta.

Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja

Knoppitietoa

Sodan aikana Pasilan konepajan kattoikkunat maalattiin mustalla maalilla umpeen, jotta niistä ei kajastuisi valoa viholliskoneille. Kattoikkunoissa ei siis ole likaa vaan militariahistoriaa.

Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja
Tyhjien haaveiden konepaja

Facebook

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä