Tiilielanto - Menneen ajan maamerkki

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Tiilielanto – Menneen ajan maamerkki

Vuosia tyhjillään olleen Elannnon Osuuskaupan ylivoimaisuuden muistomerkki sijaitsee esikaupunkialueen paraatipaikalla. Hiljaiselon ja lukuisien lupahakemusten jälkeen tulevaisuus antaa odottaa rakennukselle uutta nousua.

Tiilielanto

Esikaupunkialueen paraatipaikalla lepää talovanhus, jonka vaneroidut ikkunat muistuttavat ajasta, jolloin kaupassa myytävät tavarat sijaitsivat myyntitiskin takana myyntihyllyissä. Täältä Elannon myymälästä ihmiset hakivat tarvitsemansa elintarvikkeet aina vuoteen 1987, jolloin elintarvikeliike lopetti toimintansa. Viimeisin tilankäyttäjä tiilielannoksi kutsutussa rakennuksessa oli kukkakauppa, joka siirtyi tiloihin heti Elannon lähdettyä.

Tiili-Elantona tunnettu rakennus valmistui 1927. Yhtäläisyyksiä ulkonäössä on Helsingin Malmin Elantoon vuodelta 1931. Kummankin on suunnitellut oman aikansa merkittävimpiin kuulunut arkkitehti Väinö Vähäkallio (1886–1959).

Vähäkallio oli Hyvinkään Kytäjän kartanon omistaja, jonka poika Kai Kustaa sai epämiellyttävää mainetta kartanon mailla tehdystä kolmoismurhasta. Kytäjän kartanon mustasta historiasta voit lukea lisää täältä.

Talo on ollut alueen maamerkki, samaan tapaan kuin Sokoksen ja Stockmannin tavaratalot Helsingin keskustassa. Talon yläkerrassa on pieniä asuntoja ja katutaso on kokonaan myymälätilaa. Talossa toimi muun muassa palveleva liha- ja maitokauppa sekä sekatavarakauppa, jolla oli rakennuksessa kangas-, lyhyttavara-,  talous- ja rakennustavaroille omat osastot. Yläkerrassa oli työntekijöille tarkoitettuja pieniä asuntoja.  pienet tilat toimivat työntekijöiden asuntoina. Asukkaiden pyykit pestiin kellarissa, mutta omaa saunaa alkuaikoina ei ollut. Pyykit kuivatettiin ullakolla sekä pihalla.

Tiilielanto muutetiin perinteisestä palvelumyymälästä itsepalvelumyymäläksi vuona 1952. Sellaisena se toimi aina vuoteen 1980, jolloin Elanto muutti tiloista pois.

© Juha Kari 2015

Katso video

Elannon talo odotustilassa

Rakennus on ollut odotustilassa loppukesästä 2006, jolloin sen viimeisenä vuokralaisena ollut kukkakauppa joutui muuttamaan kiristyneiden paloturvallisuusmääräyksien vuoksi. Kuluneen vuosikymmenen aikana on tapahtunut paljon, mutta ei riittävästi:

  • ikkunat ja ovet ovat saaneet vaneriverhoilun
  • alueen omistava yritys on saanut tontille rakennusluvat tiilirakennuksen viereen rakennettavalle kymmenen asunnon kerrostalolle
  • sisätilojen purkutyöt ovat jo suoritettu melkein loppuun

Tontin purkutyöt lähtivät rivakasti käyntiin. Sen jälkeen työkalut kerättiin takaisin työkalupakkiin ja kuskattiin työmaakoppeineen toiselle rakennustyömaalle. Paikalle jätettiin vain työmaasta kertovat metalliaidat.

Rakennus arvioitiin jo ennen urakan aloittamiseksi haasteelliseksi. Vanhan kauppakiinteistön katujulkisivu on suojeltu, joten välitöntä pelkoa talon purkamiselle ei ole. Arvokkaan kaupparakennuksen olisi tarkoitus muuttua tulevaisuudessa neljäksi asunnoksi ja kolmeksi toimistoksi. Vaikuttiko talouden lama ja ottiko rakennusyritys aikalisän katsoakseen parempia aikoja asuntojen myynnille?

Syitä rakennusten heitteillejättämiseen löytyy säännöksistä, jotka ohjailevat rakentamista. Ne eivät velvoita toteuttamaan jo tehtyjä suunnitelmia, vaan rakennukset saavat vapaasti seisoa tyhjillään jos omistajalla on rahaa pakollisiin ylläpitokuluihin. Säännökset velvoittavat pitämään rakennuksen ja ympäristön sellaisessa kunnossa etteivät ne aiheuta vaaraa ulkopuolisille tai rumenna merkittävästi ympäristöä.

Arkkitehti Väinö Vähäkallio

Haagan Elanto valmistui arkkitehti Väinö Vähäkallion (1886-1959) suunnittelemana vuonna 1927. Vähäkallio on tunnettu arkkitehti, joka suunnitteli paljon teollisuus- ja liikerakennuksia. Hän on liittyi Kytäjän kartanon tumman synkkään historiaa. Hänen pojanpoikansa Kai Kustaa Vähäkallio ampui kartanonsa edustalle teltan pystyttäneet kolme poikaa vuonna 1972.

Muita Vähäkallion suunnittelemia kohteita:

  • Elannon leipomo 1924
  • Elannon pääkonttori 1928
  • Metso-asuintalo Simon- ja Annankadun kulmassa 1925
  • Simppu-asuintalo Viiskulmassa Laivurin- ja Tarkk’ampujankadulla 1927
  • Yrjönkadun uimahalli 1928
  • Kallion Yhteiskoulu (nykyinen Ilmaisutaidon lukio) 1929
  • OTK:n pääkonttori 1933
  • Alkon (nykyinen Helsingin oikeustalo) rakennukset Salmisaaressa 1936
  • Suomalainen Yhteiskoulu (Museoviraston talo) 1937
  • Helsingin Suomalainen klubi 1959
  • Enson Kaukopään tehdas 1935
  • Pallastunturin hotelli 1938 (Saksa tuhosi Lapin sodassa)

Haave erikoismyymälöistä

Olisi hienoa jos rakennus kunnostettaisiin ja palautettaisiin siihen alkuperäinen toiminta. Vaihtoehtoisesti paikalle voisi suunnitella pieniä ruokakauppoja ja myymälöitä. Ihmiset kaipaavat kulttuuriperinnön säilyttämistä ja nykyajan laatikkomalliset uudisrakennukset sekä hypermarketit eivät ole sitä.

Suurin haaveen kynnyskivi olisivat ihmiset itse. Mielipidekyselyissä kaikki haastateltavat kertovat suosivansa pieniä myymälöitä, mutta valtaosa silti matkaisi markettiin isompien valikoimien, edullisempien hintojen tai suurten pysäköintialueiden vuoksi. Vastaamme kyselyissä usein siten miten oletamme olevan moraalisesti oikein, mutta toimimme toisin. Hyvänä esimerkkinä luomutuotteet, joita lähes kaikki kertovat suosivansa. Silti myyntitilastoja lukiessa huomaa asian olevan päinvastoin.

Facebook

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä

Share This