Savion kumitehtaan ilkikuriset grynderit

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Savion kumitehtaan ilkikuriset grynderit

Kolmen asteen pakkaspäivä valkeni Keravalla 30.11. 1939. Yllättäen kello 9.45 Savion kumitehtaan sireeni ulvoi ilmahälytyksen. Taivaalla ei näkynynyt viholliskoneita. Iltapäivällä klo 15. samainen höyrypilli ujelsi toisen kerran ja tunnin kuluttua se antoi ”vaara ohi” -merkin.

Savion Tehtaanmäen kummituskylä

Keravalla, Savion aseman läheisyydessä monien junamatkustajien silmiin on vuosien ajan osunut masentavan rappioituneen näköinen asuinalue, joka sijaitsee Tehtaanmäeksi kutsutulla asuinalueella. Ennen niin upeat talot ovat joutuneet häväistyksen uhriksi ja ne ovat täysin rikottu sekä töhritty. Useampi taloista on vuosien aikana joutunut tuhopolttajien saaliiksi.

Samanlaista kohtaloa on saanut maistaa moni muukin entisajan ylväs teollisuus- ja rautatieläisasuntoalue. Nämä historiaa tihkuvat alueet ovat pienessä mittakaavassaan olleet idyllisen puutarhakaupunkimaisia. Miksi näin upeat rakennukset on jätetty omilleen?

Ennen vastausta palataan historiassa yli 100 vuotta taaksepäin löytääksemme tarkoituksen talojen rakentamiselle. Myöhemmistä vaiheista selviää myös syyt talojen autioitumiselle.

Katso video Tehtaanmäeltä

Kiitos teollistumisesta

Suomen teollisuus on paljolti kiitollinen suomalaisten ahkerasta opintomatkailusta, kekseliäisyydestä kuin myös ulkomaisten yrittäjien tuomista opeista. Suomen kumiteollisuuus saa kiittää olemassaoloaan Maximilian Neuschelleria. Tätä Sveitsiläissyntyistä, Pietarissa asunutta liikemiestä voidaaan pitää Suomen kumiteollisuuden isänä. Maximillianin isä oli perustanut vuonna 1860 Russian American India Rubber Companyn, josta oli muodostunut omana aikaan maailman suurin kumialan yritys. Sillä oli monopoli koko Venäjän vähittäiskauppaan edustamissa tuotteissa, joihin kuuluivat muun muassa kumikalossit.

Liikemies Mauritz Weissman tutustui Neuschellereiden Treugolnik-tuotemerkillä valmistamiin kalosseihin ja perusti oppimiensa metodien perusteella Gummi Teollisuus Tehdas Pohjolan vuonna 1895. Weissmanin tehdas meni kuitenkin pian konkurssiin, mutta vuonna 1898 Eduard Polón perusti Suomen Gummitehdas Oy, joka vuonna 1904 muutti Helsingistä Nokialle halvempien työvoimakustannusten perässä. Polón (1861–1930) oli suomalainen yritysjohtaja ja Nokia-yhtymän isä ja perustaja. Kyllä, kyseessä on tuo sama kaikkien tuntema suomalainen yritys.

Maximillianin isän Leopold Neuschellerin kuoltua Maximilianin ja hänen yhtiökumppaninsa Gilse van der Palsin omistama kauppahuone fuusioitui 1909 kumitehtaan kanssa. Fuusioituminen jälkeen Maximilian Neuscheller päätti vetäytyä eläkkeelle ja van Gilse van der Pals perusti Treugolnik Oy nimisen yrityksen.

Suomen Gummitehdas Oy osti 1930-luvulla enemmistöosuuden Osakeyhtiö Nurmesta ja Savion kumitehdas Oy:sta. Savion kumitehtaan kauppakirjat lyötiin lukkoon vuonna 1932. Keravan Saviolla sijainnut Savion kumitehdas Oy saattoi olla Hendrik van Gilse van der Palsin Suomen Treugolnik Oy. Keravan Saviolla kumituotteita valmistettiin vuodesta 1925 aina vuoteen 1985 saakka.

Etolan sivujuoni

Etola on tänä päivänä tunnettu yritys. Sen tarjontaan kuuluvat monipuolisesti erilaiset kumi- ja muovituotteet. Etolan tarina tekee sivujuonen Suomen Gummitehtaan varjosta. 30-luvulla Suomessa elettiin sekä poliittisesti että taloudellisesti vaikeaa aikaa. Pulaa ja puutetta oli kaikesta, myös työstä.

Suomen Gummitehdas Oy alkoi kasvaa yli omien rajojensa. Se oli alkanut ostamaan kilpailijoitaan markkinoilta ja vuonna 1931 se haukkasi Savion kumitehtaan. Yrityskaupan seurauksena yrityksen johtoporras sai lähteä. Mukana lähtijöissä oli myös myyntijohtaja Johan August Etholén.

Lähtöpassit eivät tulleet Etholénille yllätyksenä. Hän oli säästänyt varoja pahan päivän varalle ja nyt oli oikea hetki sijoittaa ne. Etholén tunsi kumituotannon ja halusi pysyä alalla. Säästämillään rahoilla hän perusti Kumikauppa Oy:n, johon hän hankki kaksi myymälää Helsingistä ja yhden Turusta. Helsingin myymälä Iso Roobertinkadun on edelleen toiminnassa.

Savion kumitehtaan hylätyt talot

Savion kumitehdas aloitti toimintansa vuonna 1925. Viereiselle Tehtaanmäelle rakennettiin saman vuosikymmenen aikana ensimmäiset asuintalot tehtaan työnjohtajille. Seuraavina oli vuorossa asukkaiden käytttöön tarkoitetut sauna, pesula ja autotallit. Talot säilyivät ulkoisesti hyvin alkuperäisasussa ilman myöhemmin lisättyjä elintasosiipiä. Vuosikymmenien aikana tehdyt modernisoinnit keskittyivät vain sisäpuolen ratkaisuihin.

Suomen Gummitehdas Oy luopui viimein Savion  tehtaasta ja 1990-luvun taitteessa tehtaan tiloihin asettui sisähuvipuisto Fanfaari. Kauppaan kuului myös Tehtaanmäki. Sisähuvipuisto Fanfaari (myöhemmin Planet Fun Fun) tunnetaan erityisesti sen kuuluisista osakkaistaan, elokuvaohjaaja Renny Harlinista ja tuottaja Markus Selinistä.

Savion Tehtaanmäestä muodostui viimeisien vuosien aikana vaatimattomien vuokralaisten toivekohde. Taloja oli viimeisien asuinvuosien aikana kahdeksan, eikä niissä ollut korotettu vuokria kymmeneen vuoteen. Vesi- ja viemäriputkien heikko kunto odotutti tulevia kohtaloita.

Tampereen seudun osuuspankki sysää alueen lopulliseen rappioon

Alueen kenties merkittävin tuhoutumisen päivämäärä ajoittuu 90-luvun syvimmän laman aikoihin. Alueen omistava rakennusyritys Idea Invest ajatutui konkurssiin ja omistajaksi vaihtui Tampereen seudun osuuspankki. Muodollisesti rakennukset kuuluvat Idea Investin konkurssipesälle, mutta käytännössä sananvalta oli pankilla, jolla ei ollut intressiä pitää alueen taloista huolta. Kuvio kuulostaa samalta kuin Kruunuvuoren hylättyjen huviloiden alueella.

Vuonna 2005 pankki halusi asukkaiden muuttavan taloista pois. Tavoitteena oli talojen myynti, mutta myynnin toteutumista hankaloitti vanha teollisuuden kaatopaikka ja sen maiden puhdistusvastuu. Pankki olisi halunnut jalostaa alueen myytäväksi, mutta lama-ajan hinnnat eivät houkutelleet myyntiin. Pankki päätti odottaa laman loppumista, jottei heikko myyntihinta olisi heikentänyt pankin tulosta.

Talojen autioitumisen jälkeen ilkivalta ja tuhopoltot ottivat vallan. Keravan rakennuslautakunnan antama kunnostusmääräys ei aiheuttanut muutoksia alueen tilaan. Kaupunki ei voinut ottaa käyttöön voimatoimia, koska neuvottelut alueen tulevaisuudesta olivat käynnissä.

Vuonna 2010 Tampereen seudun osuuspankki huomasi hintojen hintatason olevan myynnille suotuisa. Pankki ja Keravan kaupunki eivät kuitenkaan päässeet aluksi yksimielisyyteen Tehtaanmäen kohtalosta. Osapuolilla on erilaisia näkemyksiä rakennustehokkuudesta. Lopulta alue siirtyi kaupungin omistukseen.

Uusi pelastaja saapuu

Vuonna 2011 ylöjärveläinen Lähirakennus Oy kertoi hankkineensa Savion Tehtaanmäen omistukseensa. Yrityksen nokkamies kertoi ylpeydellä aikovansa palauttaa entisen loistonsa pahasti rapistuneelle alueelle. Yrittäjän mukaan tavoitteena oli kunnostaa suojeltuja rakennuksia ja rakentaa alueelle uusia pientaloja, jotka noudattelisivat vanhaa henkeä.

Kuinka kävikään?

Yritys oli kertonut kunnostaneensa aikaisemmin kartanoita ja vanhoja rakennuksia muun muassa Hämeenlinnassa ja Rengossa. Kokeneena rakentajana yritys myös tietää mielikuvien maalauksen tärkeyden ja sen, että parhaimmat voitot saa uudisrakennuksista.

Alue tuhoutui pikku hiljaa. Se ei lahonnut, vaan tuhottiin välinpitämättömyydellä ja ahneudella. Jäljelle jääneet rippeet vei rakennusyritys, joka saapui paikalla perinteiden pelastajana, mutta lähtee paikalta rivitalorakennuttajana.

Enää on mahdotonta edes arvailla millainen eloisa yhteisö iloineen, suruineen, romansseineen, juoruineen, riitoineen, lumitöineen, juhlineen, aatteineen ja talkoineen tästä asunalueesta olisi voinut muodostua.

Tehtaanmäen vanhojen talojen rappioilme on osunut jo vuosien ajan junamatkustajien silmiin. Rappiotunnelma on nyt poistumassa, sillä loputkin rakennukset kymmenestä rakennuksesta puretaan pois. Vain yksi kunnostettiin.

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä

Pin It on Pinterest

Share This