• Lainsuojaton Simosenkylä

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Simosentien luvaton työläiskylä

Vantaalla lentokentän ja Tuusulan moottiritien välissä sijaitsee kyläraitti, joka aikanaan oli täynnä mitä erilaisempia majoituksia. Yhdessä ne synnyttivät Simosenkylän, josta Vantaan kaupunki yritti päästä eroon. Yhteistä kaikille asumuksille oli se että ne kaikki olivat syntyneet ilman kaupungin lupaa.

Simosenkylä

Simosenkylä syntyi takavuosikymmeninä tienraitille, joka myöhemmin nimettiin ensimmäisen luvattoman talon rakennutttajan mukaan. Elettiin maaltamuuton aikaa ja ihmiset pakkautuivat pääkaupunkiseudulle työpaikkojen ja paremman elämän perässä. Pääkaupunkiin tullessaan monille oli yllätys ettei asuntoja löytynyt helpolla. Suuri muuttoliike oli vienyt asuntomarkkinoilta tarjonnan ja kaikki mahdollinen tila käytettiin majoittumiseen. Ylimääräistä tilaa ei ollut, sillä kaikki mahdollinen oli jo vuokrakäytössä.

Simonen-niminen työläinen ajattteli tiukan majoittumistilanteen käytännönläheisemmin ja alkoi rakennuttaa omatoimisesti asumusta aivan Vantaan lentoaseman viereen. Simosen rakennuksen jälkeen ilmestyi toinen rakennuttaja ja sen jälkeen toinen kunnes aluetta pystyi kutsumaan kyläksi. Simosenkylä oli kasvanut kyläraitin varteen rakennetuista taloista, jotka vaihtelivat pienistä hökkelimäisistä koppimajoituksista vaatimattomiin taloihin. Tyypillistä taloille oli yksikerroksinen rakentaminen sekä rakennusmateriaalina käytetty puu. Taloja muistuttavien rakennusten lisäksi tien reunustalla oli nakkikioski sekä junavaunu, jotka molemmat olivat asuttuja.

Kylän syntymistä oli edeltänyt Helsinki-Vantaan lentokentän valmistuminen vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Aiemmin lentokoneiden pääkenttänä oli toiminut Malmin lentokenttä, mutta suurenevien koneiden vuoksi kenttä oli käynyt liian pieneksi eikä sitä voinut asutuksen vuoksi enää kasvatttaa.

Lentokenttään liittyvien maarakennustoimien jälkeen alueen valtasivat erilaiset maanrakennusliikkeet ja kivenmurskaamot, jonka yrittäjät ja työntekijät mieluusti asuivat lähellä työpaikkojaan. Kivenmurskaamoien ja rakennusyritysten jälkiä on nähtävissä edelleen maastossa.

Simosenkylä syntyi ilman kaupungin suostumusta ja Vantaan kaupungin oli vaikea hyväksyä kylää, jota ei ollut merkitty virallisiin asiakirjoihin. Luvattomuus aiheutti lehdistössä skandaalinomaisia aiheita, mutta lopulta kaupunki nöyrtyi ja veti sähkölinjat alueen taloihin.

Siirtytyöläiset aiheuttivät elämällään jonkin verran levottomuuksia sekä järjestyshäiriöitä ja alue oli mielletty slummiutuvaksi ympäristöksi, jossa alholin käyttö oli yleistä. Pimeän viinan saaminen ei ollut vaikeaa.

Voisi kuvitella että lentoasema liittyi Simosen elämään ja kylän syntyy.  Hän ehkä työskenteli Helsinki-Vantaan lentoaseman rakennustöissä. Osassa rakennuksien pihapiireissä on kallioon porattuja kaivoja, joten asukkaina lienee ollut kiviporareita, joita tarvittiin alueen louhoksilla.

Nykyään suurin osa rakennuksista on hävinnyt ja jäljellä on vain 8 taloa, joista 5 on hylättyjä. Hylättyjen talojen kunto lähentelee romahduspistettä, mutta ovat selkeästi olleet asuinkäytössä vielä 2000-luvun tienoilla. Talvella yksinkertaisissa majoituksissa asuminen ei ole ollut herkkua, sillä pienimmissä mökeissä on ollut vain muutamia neliöitä tilaa eivätkä asuinkoppien eristykset ole olleet nykyvaatimusten tasolla.

Simosentien Simosenkylä

Pyöritä panoramakuvaa

Simosentien Simosenkylä
Simosentien Simosenkylä

Sisäkatto on jo antanut periksi ja paljastanut ullakon ikkunan.

Simosentien Simosenkylä

Simosentietä pidetään kunnossa, sillä se vie tutka-asemalle.

Simosentien Simosenkylä

Hylätty Simosentien talo

Simosentien Simosenkylä

Viimeisin asukas jätti nimensä muistoksi oveen.

Simosentien Simosenkylä

Ullakko vaihtaa pian paikkaansa.

Simosentien Simosenkylä

Pieni kaarevuus katossa antaa odotuksia talon kuntoon.

Simosentien Simosenkylä

Kaksi kesäasuntoa, sauna sekä puuliiteri.

Simosentien Simosenkylä

Ulkovarasto

Simosentien Simosenkylä

Talon viimeisimmän asukkaan osoite on tuntematon, mutta arvattavissa.

Simosentien Simosenkylä
Simosentien Simosenkylä
Simosentien Simosenkylä
Simosentien Simosenkylä
Simosentien Simosenkylä

Tontin numerokivi paljastaa viereiseltä tontilta sammaloituneet perustukset.

Simosentien Simosenkylä

Cityihminen ei tilaa tarvitse, mutta kaipaa tuulikaappia.

Simosentien Simosenkylä
Simosentien Simosenkylä

Simosentie pidetään hyvänä, sillä se vie tutka-asemalle.

Simosentien Simosenkylä

Simosenkylä tänään

Simosenkylän maine rauhattomana paikkana on jatkunut tähän päivään asti. Viimeisin julkisuuskynnyksen ylittänyt aihe oli Martina Aitolehden 22-vuotiaan siskon kuolema Simosentiellä sijainneessa ränsistyneessä huumetalossa. Pahasta huumeongelmasta kärsinyt uhri oli kuolinpäivänään karannut suljetulta osastolta ja suunnannut Simosentielle ilmeisesti siksi, koska tiesi siellä liikkuvan paljon huumeita. Hänet epäiltiin tulleen kuristetuksi huumeriidan päätteeksi uhrin omalla kaulanauhalla, joka oli tehty kengännauhasta. Tuomioita kuolemasta ei annettu kenellekään, sillä tapaukseen liittyi liian monta epäselvää tekijää.

Nainen virui asunnossa 12 tuntia. Uhriin piirrettiin kirkkoveneitä ja kirjoitettiin tekstejä kuten ”raato”. Kaikki läsnäolijat kertoivat kaikkien luulleen uhrin vain olleen sammuneena ja pilailleensa hänen kustannuksellaan. Ruumiin nenästä löytyi tämän lisäksi viisi senttiä pitkä hasispiipun metallinen holkki.

Lisää uutisesta iltasanomista.

Facebook

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä