• Kakolan Karhukoplalaiset

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Kakolan Karhukoplalaiset

Vankiloiden historiaan on kuulunut aina kivenhakkaus eivätkä Aku Ankasta tuttujen Karhukoplalaisten vankilatuomiot kivilouhokselle ole vailla totuuspohjaa.

Kakola

Turun Kakolanmäen alueelta löytyy Kakolan vankilan lisäksi paljon mielenkiintoista historiaa liittyen vankilatoimintaan. Kaikki näkyvillä oleva ei ole Kakolan vankilan tapaan näyttävää ja mahtipontista, sillä vankilan ympäristöstä löytyy paljon pieniä, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia. Näitä yksityiskohtia ovat esimerkiksi Kakolanmäen peruskalion poratut reikärivit.

Mikä on niiden tarkoitus ja miksi ne on tehty?

Kakolan vankila

Työ parannuskeinona

Suomessa vankeja on käytetty pitkään kivenhakkuuseen, mutta 1900-luvun alussa (viimeistään 1915) kivenhakkaus kiellettiin ihmiselle sopimattomana työnä. Kiellon Jälkeen syntyi kivenhakkaajien ammattikunta. Toki kivenhakkaajia oli ollut jo aiemmin, mutta vankilatyövoiman kieltäminen laajensi kivimiehen toimenkuvaa.

Vangit olivat osallisena myös Kakolan vankilan rakentamisessa. He louhivat Kakolanmäen louhoksesta graniittia rakennuksen tarpeisiin. Vangit ristivät louhimansa graniitin ”kakoliitiksi”.

Vangin tuli työllään korvata vankiloiden ylläpidosta aiheutuneet kustannukset. Säännöllinen työnteko edisti vankeinhoidon yleisiä kasvatuspyrkimyksiä.

Suomessa vangit ovat kautta aikain työskennelleet korvatakseen vankiloiden ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia. Vankeinhoidossa ajateltiin myös pitkään että työnteko on lääke kaikkeen, mutta nykyaikainen rikosseuraamuslaitos on todennut toimivimmaksi kuntouttavien ohjelmien ja työnteon yhdistämisen. Perinteiset vankiloiden työalat ovat olleet rekisterikilpien valmistus, puutyöt sekä kivenlouhinta.

Pula-ajan työllisyystöitä

Kivenhakkuuseen osallistuivat muutkin kuin vain ammattimiehet sekä vangit. Pula-aikoina valtio oli työllisyystöinä kustantanut ihmisille kivenhakkausta, jotta ihmisillä olisi turvanaan edes minimielintaso. Työstä saatu korvaus ei ollut tuohon aikaan suuri, mutta se takasi niukan tulotason aikana, jolloin muuta työtä ei ollut saatavilla. Voisi sanoa että kaupunkien katujen kiveykset ovat lähes yksinomaan vankien ja valtion teettämien työllisyystöiden tuloksia.

Katse siis katuun kun seuraavaksi manaat epätasaista katukivetystä. Se on vanhempaa ja sisältää enemmän tietoa Suomesta kuin luuletkaan.

Mikä on reikien historia?

Kallioon poratut reiät ovat keskeneräiseksi jääneen louhintatyön perintöä.

Kivilohkareet irroitettiin peruskalliosta käsityökaluilla. Peruskallioon porattiin reiät käsin; apuina vain porakanki, lekoja ja kiiloja. Yksi mies piti rautakankea pystyssä hiljaa pyörittäen samalla kun kaksi muuta vankia hakkasivat lekoilla kangen päähän. Satojen toistojen jälkeen peruskallioon oli syntynyt riittävän syvä porakolo, johon kiven erottavan kiilan pystyi asettamaan. Seuraava reikä tehtiin noin 15 cm:n päähän kunnes irroitettavan lohkareen ääriviivat oli porattu yhtenäiseksi viivastoksi.

Porauksen jälkeen reikiin laitetaan kiilat, joita jokaista kiilaa hakataan yksitellen hitaasti yhä syvemmälle. Kymmenet kallioon isketyt kiilat repivät lopulta kalliolohkareen irti emäkalliosta ja lohkareen jatkotyöstäminen rakennuskiviksi, kadun reunakiviksi, noppakiviksi ja nupukiviksi voi alkaa.

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Facebook

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä

Share This