Hyljätty tehdashalli

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Hyljätty tehdashalli

Hyljätty tehdashalli mätänee hiljalleen hiljaisella ja syrjäisellä teollisuusalueella. Yritys muutti uudempiin tiloihin jo kaksikymmentä vuotta sitten ja siitä lähtien se on odotellut uutta käyttötarkoitusta.

Viereisen junaradan 1900-luvun alussa valmistunut asema mahdollisti ja loi yrityksille hyvät edellytykset liikutella tavaraa sekä ihmisiä. Vilkkaaseen maaseutukylään ilmestyi yritys toisensa jälkeen kunnes alueella toimivat tiilitehtaiden rinnalla esimerkiksi metalli- ja lasitehtaat, joista osa toimi aina vuosituhannen vaihteeseen. Tarinamme rakennus oli valmistunut vuonna 1928 Kampalanka Oy rakentamana. Tekstiiliteollisuudesta siirryttiin kerralla kemianalaan.

Vuosina 1944–1956 viereinen juna-asema oli raja-asema, sillä se sijaitsi lähellä Porkkalan vuokra-alueen rajaa. Junat saivat kulkea vuokratun alueen läpi, mutta niihin vaihdettiin läpikulun ajaksi neuvostoliittolainen veturi ja vaunujen ikkunaluukut suljettiin. Tämän lisäksi junavaunuun tulivat sotapoliisit valvomaan järjestystä kauttakulun ajaksi. Sotilaiksi valittiin usein sellaiset, jotka olivat erittäin pelottavan näköisiä tai ilkeästi vammautuneet sodassa. Porkkalan vuokra-alueen palautuksen jälkeen aseman merkitys väheni ja asemalla sijainnut veturitalli purettiin 1960-luvun lopulla.

Juna-asema mahdollisti teollisuuden alkamisen luomalla kuljetusedellytykset tavaroille sekä ihmisille.

Tehdas sotavuosina

Sotavuosina tehtaalla oli tärkeä rooli kun sen tiloihin sijoitettiin sotateollisuuden tuotantolaitoksia. Ylipäällikkö Mannerheim kiinnitti huomiota asiaan1.2.1940 kehoittaessaan järjestämään tehokkaan ilmatorjunnan tehtaiden suojaksi. Sodan alkaessa tehtaan tiloihin siirtyi Sytytin Oy, joka oli osa mm. Boforsin 37 mm jalkaväki­- ja 40 mm ilmatorjunta­-ammusten valmistusketjua. Tuotannon aloittamisessa oli kuitenkin vaikeuksia, sillä evakoinnin aikana ei tiedetty mitä ammuksia tultaisiin valmistamaan ja mitä laitteita otettaisiin mukaan. Lopulta tuotanto saatiin käyntiin.  Sotien aikana tiloissa toimi myös sotatarvikkeita valmistava Kapselo, jolla oli ollut pientä toimintaa tiloissa jo ennen sotia.

Tehtaan ympäristöä pommitettiin kolme kertaa talvisodan aikana ilman suurempia vahinkoja. On tunnettua ettei venäläisten koneiden osumatarkkuus ollut huippua. Avoimella ja suojaamattomalla pellolla sijainneiden tehtaiden tuotanto turvattiin sijoittamalla 2. Kevyen Ilmatorjuntapatterin II jaos.

Jatkosodan aikana Kapselo toimi Sinkkivalkon tiloissa ja valmisti etupäässä kranaatinheittimien perus­ ja lisäpanoksia. Tämän lisäksi tuotettiin miinoja ja valopistoolien patruunahylsyjä. Ilmavoimien hävittäjien lukumäärä ja torjuntakyky olivat kasvaneet valtavasti talvisodan jälkeen eikä enää ollut tarvetta erillisiä ilmatorjuntayksiköitä.

Keväällä 1944 Kapselolla oli ”lainassa” 15 sotavankia, jotka tekivät metallitöitä tehtaalla. Näistä kuusi olivat venäläisiä ja yhdeksän puolalaisia.

Sinkkivalkoon vei kapearaiteinen rautatie juna-asemalta joen yli. Sota­aikana sillä oli tärkeä rooli ampumatarvikkeiden kuljetuksessa asemalle. Se myös helpotti kun tuhannen kilon kuparierä saapui Outokummun Porin tehtaalta Kapselolle. Sotavuosien jälkeen raideyhteys purettiin sen jälkeen kun koulupoika oli leikkinyt kapearaiteisen junan vaunussa. Junan peruuttaessa jalat jäivät puristuksiin. Jalat saatiin pelastettua, mutta koululainen menetti yhden lukuvuoden.

Toiminta myydään – Autioituminen

Tehtaan toiminta ostettiin isoon yritykseen 1980-luvulla. Toimintaa alkeellisilla tuotantovälineillä jatkui aina vuoteen 1995, jolloin toiminto siirrettiin toiseen kaupunkiin. Nykyiselle tontille on haettu viime vuosien aikana lupaa teollisuustoimintaan, mutta sitä ympäristölautakunta ei myöntänyt ilman korjaavia toimenpiteitä. Yrityksen tulisi tutkituttaa ympäristöasioita sekä nykyaikaistaa rakennuksen infrastruktuuria, jolla saastumisen mahdollisuus estetään. Nähtävästi vaatimukset olivat toimintaan nähden ylimitoitettuja, sillä yritys katsoi parhaakseen keskittää toimintansa toisaalle. Virkamiestoiminnalla estettiin jälleen veromarkkojen saaminen.

Tutkimuksien mukaan alueen maaperä on kauttaaltaan saastunut aiemmasta yritystoiminnasta ja oletettavasti muutos tulee vasta kun alueelle tehdään päätös sen tulevaisuudesta. Maaperässä on todettu olevan korkeita pitoisuuksia antimonia, kadmiumia, kuparia lyijyä, sinkkiä ja tinaa. Rakennus itsessään on huonossa kunnossa eikä sen peruskorjaaminen kannata.

Hyljätty tehdashalli

Katso video

Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli
Hyljätty tehdashalli

Facebook

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä

Share This