Herttoniemen tunneli - Kissankarvoja margariinissa

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Herttoniemen tunneli – Kissankarvoja margariinissa

Helsingin Herttoniemestä löytyy erikoinen laituri, jonne ei ole kulkutietä. Kalliojyrkänteen alapuolella sijaitsevalta laiturilta paljastui piilotettu tunneli. Piilotetulla tunnelilla on salaisuutensa: tämä tunneli on osasyynä Aku Ankan pätkätöihin margariinitehtaalla.

Herttoniemen tunneli liittyy Herttoniemen teollisuusalueella 1950-1997 toimineeseen Paasivaara Oy:n margariinitehtaaseen. Margariinitehtaan sijainti oli ihanteellinen, koska raaka-aineet pystyttiin tuomaan tehtaalle laivoilla, kuorma-autoilla sekä junilla. Suurin raaka-aineen tuottaja, Öljynpuristamo Oy, sijaitsi saman kadun vastakkaisella puolella.

Sopivasta laituritilasta oli pulaa ja riittävän syvä kohta löytyi jyrkän kallion reunalta. Ratkaisuksi löydettiin tunnelin louhiminen, jonka kautta laivan purku ja lastaus oli helppo tehdä. Tunnelilla on pituutta hieman yli sata metriä ja korkeuttakin reilusti yli kaksi metriä.

Nyt tunnelin molemmat päät ovat tukittu, mutta laiturinpuoleiselta sisäänkäynnistä mahtuu  livahtamaan luolaan.

Laiturilla näkyy laivojen historiaa. Vierailevat laivat tekivät satamaan puumerkkinsä ja osa näistä merkinnoistä on vielä luettavissa. Osa laivoista on vieraillut laiturilla merkinnöistä päätellen 50-luvulla.

Tunnelinsuulle päästäkseen on ensin laskeuduttava jyrkkää kallioseinämää pitkin laiturille. Tunnelin katossa on kiskoja ja siellä on ollut valaistus. Sähkökiskot ovat osittain purettu, mutta ne on jätetty luolaan. Tunnelin taaimmainen suuaukko on täytetty louheella ja kivikasan toisella sijaitsevat tänä päivänä Herttoniemen asuintaloalue.

Katso video tunnelista

Mirriä pakettiin

Yksi Suomen tunnetuin elintarvikealan ruokakohu liittyy Herttoniemen tunnelia käyttäneeseen Paasivaaran margariinitehtaaseen. Vuonna 1961 Suomessa syntyi laajaa huomiota saanut margariiniskandaali, kun kävi ilmi, että margariinitehtaat käyttivät kasvirasvan jatkeena mm. kotieläimien, koirien ja kissojen raadoista valmistettuja eläinrasvoja. Kohu tiputti margariinin kysynnän pitkäksi aikaa.

Kaiken takana Unilever

Skandali oli saanut alkunsa Hollannista ja Saksasta syksyllä vuonna 1960, kun suuri joukko ihmisiä oli sairastunut margariineista löydettyihin kiellettyihin aineisiin. Vaarallista lisäainetta käyttäneen yhtiön nimi oli Unilever. Huomiota kohdistettiin myös Suomeen, sillä sama yritys omisti Herttoniemessä toimineen Paasivaaran margariinitehtaan.

Rasvatehtaita paljastuu ympäri Suomea

Vyyhti alkoi aueta kun toimittaja sai vinkin Järvenpäässä toimineesta yrityksestä, joka teki hylkyrasvasta ja teurasjätteistä rasvaa. Rasva ei ollut kelvannut saippuatehtaille, mutta margariinitehtaat olivat nähneet mahdollisuuden hyödyntää edullista raaka-ainetta.

Seuraavaksi paljastui Lounais-Suomen Osuusteurastamo, josta kuljetettiin rautateitse kiellettyä ravintorasvaa Paasivaaran tehtaille Helsinkiin. Todistusaineistona olivat VR:n rahtikirjat, jotka kertoivat vaarallisten rasvojen matkasta margariinitehtaalle.

Loppujen lopuksi rasvatehtaita löytyi lisää: Kymenlaaksosta, Vihdistä, Kouvolasta ja Kokkolasta. Näillä paikkakunnilla toimi ravintorasvan keittämöitä, jonne kelpasivat niin sorkat, nahat, kaviot, hännät, pääkallot, sarvet, kuolleet kissat, koirat, siat ja jänikset. Keittämöiden tuotanto oli tehokasta; puolimädäntyneitä raatoja ja teurasjätteitä kuljetettiin keittämölle rekka-autolasteittain jatkuvana virtana. Myös lähiseudun asukkaat toivat keittämölle kuolleita eläimiä saaden niistä pienen korvauksen.

Väitöksiä oli myös myös kiellettyjen rasvojen laajasta laivauksesta Suomeen ulkomailta. Paasivaaran lastauslaituri oli kuin vahingossa piilossa ulkopuolisten katseilta.

Raatokuorma kuhisee matoja

Teuraskeittämöillä työskennelleiltä henkilöiltä kuultiin kauhutarinoista eläinjätelasteista, joiden mädäntyvät ruhot olivat saaneet madot villiintymään. He tiesivät, että keitetty rasva kuljetettiin Herttoniemen margariinitehtaalle, mutta Paasivaaran johto oli käskenyt työläisiä vaikenemaan asiasta.

Tuomio

Lopulta Paasivaaran margariinitehdas tuomittiin ihmisravinnoksi kelpaamattomien aineiden käyttämisestä elintarvikkeissa. Kohun myötä margariini menetti maineensa pitkiksi ajoiksi ja Paasivaara joutui lopettamaan Suvikulta-margariinin tuotannon.

Margariinin valmistus kuitenkin jatkui ja 1970-luvulla voimistunut terveyskasvatus ja rasvalobbaus nosti kasvirasvat eläinrasvojen haastajaksi ja lopulta niiden syrjäyttäjäksi.

Uusi käänne oli vielä tulossa Suvikullan historiassa.

Mitä tapauksesta jäi jälkipolville

Tapauksesta jäi kansan pariin sananlaskut:

”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan, mutta voi on aina voita ilman sorkkia ja kavioita.”

”Ennen Paasivaaran rinteillä juoksenteli kissa – nyt se tulee kotiin Kulta-paketissa”

Paasivaaran margariinitehtaan perintö on jatkunut aktiivisena meidän päiviin saakka. Aku Ankka -lehdessä pätkätyöläisen Akun työpaikka sijoitetaan usein Kattivaaran margariinitehtaalle. Kattivaara on vekkuli sanaleikki Paasivaarasta. Unilever tuskin laittaa mainoksiaan Suomessa ilmestyvään Aku Ankka -lehteen.

Margariini tänään

Vuonna 1969 Paasivaara lanseerasi skandaaleissa ryvettyneen Suvikulta-margariinin tilalle Flora-tuotemerkin, joka kuuluu edelleen Unileverin suosittuun tuotevalikoimaan. Vuonna 1997 Paasivaaran margariinitehtaan tuotanto siirrettiin Ruotsin Helsingborgiin.

Vahvistamaton tieto eräältä Suomen margariinitehtaan työntekijältä kertoo, että kasvirasvoissa käytettäisiin yhä teurasjätteitä. Työntekijää on uhkailtu vaikenemisella, joten asian varmistaminen on vaikeaa. Yrityksen nimi ei ole tiedossa.

Jäterasva odottaa uutta skandaalia

Margariiniskandaalin jälkeen teurasjätteistä valmistetut rasvat kiellettiin ruokateollisuudesta. Rasvat eivät kadonneet, sillä eläinten ruhoista valmistetulla rasvalla on nykyäänkin kysyntää teollisuudessa. Margariiniskandaalin jälkeen edullista eläinrasvaa alkoi hyödyntämään kosmetiikkateollisuus mm. saippuapohjaisten pesuaineiden, voiteiden, huulipunien ja hammastahnojen valmistukseen. Mitäs niitä kosmetiikkafirmoja on ollutkaan ja kuinka moni näistä on edelleen toiminnassa? Osaatko lukea oikein tuoteselosteita?

Tässä on osa kosmetiikkateollisuuden käyttämistä tuotantoaineista. Pitää huomioida lähdekriittisyys, sillä lista on peräisin Animalian sivuilta. Ituhippeyttä emme halua edistää, mutta tuemme yleistiedon lisäämistä.

  • Arakidyliproprionaatti on juokseva rasvahappo, jota esiintyy kaikissa eläimissä mm. maksassa ja aivoissa. Käytetään ihovoiteissa ja ihottumien hoidossa.
  • Elastiini saadaan teurastettujen eläinten sidekudoksesta. Käytetään ryppyvoiteissa ja muissa ihon vanhenemisen merkkien hidastamiseen tarkoitetuissa tuotteissa.
  • Kukonharjauute on peräisin teurastettujen kukkojen harjoista. Käytetään esimerkiksi ryppyvoiteissa.
  • Minkkiöljy on minkin rasvaa, jota otetaan talteen minkkejä nylkiessä. Käytetään voiteissa, joiden tarkoitus on pehmentää ihoa.
  • Keratiini on proteiini, jota löytyy eläinten sarvista, sorkista ja höyhenistä. Käytetään shampoissa ja hiustenhoitoaineissa.
  • Kolesterolia on kaikissa eläinrasvoissa ja -öljyissä, hermokudoksessa, munankeltuaisessa ja veressä. Käytetään sakeutusaineena ja kiillonantajana shampoissa ja hiusvoiteissa. Huomioi, että kolesterolia tuotetaan myös oliiveista.
  • RNA/DNA ovat peräisin teurasjätteistä. Käytetään kosmetiikassa ja shampoissa.
  • Gelatiini eli liivate on proteiini, jota eristetään yleensä teurastettujen sikojen sisäelimistä, joskus myös vasikoista. Sitä käytetään mm. kylpykuulia ympyröivässä kapseleissa ja kosmetiikassa yleensä.
  • Kinoliinia valmistetaan mm. luusta. Sitä käytetään kosmetiikkaan sisältyvien väriaineiden valmistuksessa.
  • Luujauho on jauhettuja eläinten luita. Käytetään mm. hammastahnoissa.
  • Steariinihappo on peräisin eläinrasvoista, mutta sitä voidaan erottaa myös kasviöljystä. Käytetään esim. saippuoissa, partavaahdoissa ja jalkavoiteissa.
  • Tali on naudan tai lampaan rasvaa, jota käytetään partavaahdoissa, huulipunissa, shampoissa ja saippuoissa.

Pyöritä panoramakuvaa

Kuuden vuoden aavelaiva

Joitakin vuosia sitten laituri oli vielä käytössä kun merikelvoton ja ruosteenpeittämän entinen merentukimuslaitoksen alus oli ankkuroitu laiturille. Vuoden ympäri asumiskäytössä ollut laiva oli aiemmin ollut Pohjoisrannan laiturissa, mutta se oli saanut sieltä häädön. Kaupunki on häätötapauksissa velvollinen hankkimaan alukselle uuden laituripaikana ja lopulta se sijoitettiin yksinäiselle Kipparlahden laiturille kun muuta paikkaa ei löytynyt. Laiva vietti lopulta kuusi vuotta laiturissa. Betonilaituri on paikassa, jonne ei pääse mistään. Laivan omistaja oli virittänyt huteria tikkaita jyrkän kallion laelta ja kiinnittänyt ne mustakaloilla. Vettä tai sähköä ei ollut, oli vain kuivakäymälä. Jätehuoltoa ei ollut ja alue oli valtoimenaan jätesäkkejä, roskaa ja rojua. Myös laivan kansi näytti olevan enemmän tai vähemmän täynnä epämääräistä tavaraa.

Pohjoisrannan aikana laivassa oli sattunut tapaturma, jonka johdosta kaksi ihmistä oli kuollut laivan tiloihin. Laivaa oli lämmitetty kaasulla ja ilmastointiaukot olivat epähuomiossa peitetty. Uhrit tukehtuivat.

Katso video laivasta

Herttoniemen tunneli
Herttoniemen tunneli

Facebook

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä

Share This