Guggenheimista Kaartin maneesiin

Vieraskynä

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Vieraskynä

Guggenheim Helsinkiin?

Guggenheimin säätiö on lobbaamassa sinnikkäästi uutta museorakennusta Helsinkiin. Rakennushankkeen 130 miljoonan euron kulut uhkaisivat kaatua kaupungin sekä veronmaksajien niskaan, vaikka kaupungissa olisi tarjolla useita tyhjillään olevia persoonallisia tiloja. Yksi tälläinen olisi Kaartin maneesi Kaartinkaupungissa.

Kaartin maneesin historia

Kaartin Maneesi rakennettiin vuosina 1875-77 korvaamaan vanhan, puisen 1830-luvulla rakennetun hevosmaneesin tiloja. Uusi, kivinen maneesi rakennettiin entisen Venäjän sotalaitoksen muonamakasiinin tilalle, joka siirrettiin Katajanokalle. Fabianinkadun päädyssä olevan maneesin suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström Suomen kaartin, eli Henkivartioväen tarkk’ampuja pataljoonan harjoitushalliksi.

Kaartin maneesissa harjoitteli myös Marsalkka Mannerheim Andermann-ruunallaan 1930-luvulla.

Hallin hiekkapojainen ratsastusrata toimi harjoitustilana ratsu-ja jalkaväelle. Maneesi sijaitsee Kaartinkaupungin laidalla, eikä virallisesti kuulunut kasarmialueeseen.

Guggenheimista Kaartin maneesiin

Klikkaa ja lue miten Guggenheim voisi liittyy Kaartin maneesiin

Guggenheimin museo on rynnimässä väkisin Helsinkiin. Se sai ensimmäisen tyrmäyksen Helsingin kaupunginhallitukselta vuonna 2012 ja moni uskoi asian saaneen lopullisen päätöksen. Kulissien takana kuitenkin tapahtui ja Guggenheimin säätiö loi uuden strategian, jota alettiin toteuttaa helsinkiläisen viestintätoimisto Milttonin avulla. Viestintätoimiston valinta ei ollut sattumaa, sillä Miltonin johtajiin kuuluva Tuuli Kousa edustaa vihreitä kaupunginhallituksessa. Viestintätoimiston avulla Guggenheimin ideaa saatiin tuotua lähemmäs päättäjiä ja kansalaisia. Mitä useammin kuulemme asiasta, sen helpommin hyväksymme ja pidämme toistettavia asioita luontevina.

Myyntipuheiden mukaan Helsingin Guggenheimissa kävisi vuosittain 500 000 – 550 000 maksavaa asiakasta. Luku on hurja ja hieman epärealistinen, sillä Helsingin suosituimmat taidemuseot Kiasma ja Ateneum saavat osakseen vain 200 000 kävijää – ja silloinkin vain näytttelyn yleisömenestyksen sisältäneeseen vuoteen. Epärealistisuutta lisää tieto, että vastaava Guggenheimin museo Berliinissä sai houkuteltua paikalle vuoden aikana vain 140 000 ihmistä. Berliinissä on kuitenkin yli kolminkertaisesti asukkaita (3,4 miljoonaa) sekä sijaintinsa vuoksi enemmän kulttuuriturismia.

Guggenheimin mesenaatit eivät toimi vain rakkaudesta kuvataiteisiin. Guggenheimilla on taloudellisia intressejä sekä taidepoliittisia tarkoituksia. Museon maksajaksi ja riskienottajaksi päätyy useimmiten kaupunki sekä veronmaksajat. Helsinkiin rakennettavan museon rakennuskuluiksi on arvioitu kuluvan 130 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Guggenheimille on maksettava vuosittainen lisenssi, joka maksaa 20 miljoonaa euroa.

Bilbaon menestys loi rahastusidean

Espanjan bilbaon Guggenheimin menestys tuotti ajatuksen kopioida menestyksen kaavaa maailmanlaajuiseksi. Suunnitelmaan kuului myydä miljoonien dollareiden hintaisia selvityksiä eri puolille maailmaa. Helsinkikin tilasi omansa ja joutui maksamaan siitä 1,75 miljoonaa euroa.

Guggenheimin toimintaan on muodostunut omituinen vaatimus, jossa rakennuksena voi toimia ainoastaan ympäristöstään voimakkaasti erottuva rakennus. Museolle vaaditaan tontti kaupungin paraatipaikalta ilmaiseksi. Helsinkiin sellaista kaavailtiin aluksi Katajanokalta kunnes katseet siirtyivät Eteläsatamaan. Uuden rakennuksen sijaan Guggenheimilla olisi mahdollisuus valita omaperäisiä museorakennuksia ympäri Helsinkiä. Yksi niistä voisi olla tyhjillään seisova Kaartin maneesi.

Kaartin maneesiin pysyvä ahneuden näyttely

Historiaa huokuva maneesi punaisine tiiliverhoiluineen tuskin on Guggenheimin arvolle sopiva rakennus. Kaartin maneesiin voisikin perustaa pysyvän näyttelytilan, jossa aiheena olisi itsekkyys ja ahneus. Guggenheimilla olisi maneesissa oma näyttelytila, jossa esiteltäisiin vajaa 30 toteutumatonta Guggenheim-suunnitelmaa.

Kaartin maneesin Guggenheim-osaltolla ahneuden erityismaininnan saisivat mm. nämä kaatuneet suunnitelmat:

  1. Yhdysvallat: Guggenheim Museum in Lower Manhattan. Arkkitehti luonnosteli 40–45 kerroksisen rakennuksen, jonka kustannusarvio oli 950 miljoonaa dollaria. Peruttiin taloustilanteen vuoksi vuonna 2002.
  2. Yhdysvallat: Guggenheim Hermitage Las Vegas. Museo perustettu hotelliin vuonna 2001. Galleria suljettiin jo ensimmäisen näyttelyn jälkeen, avattiin uudelleen ja suljettiin lopullisesti vuonna 2008.
  3. Brasilia: Guggenheim Rio de Janeiro. Samanlaiset vaatimukset kuin Helsingissä: Rio de Janeiron pormestari sopi Guggenheimin kanssa vuonna 2003 kaupungin maksavan 130 miljoonan dollarin museon ja 30 miljoonan lisenssimaksun. Rakennus ehdittiin jo suunnitella, mutta tuomioistuin peruutti vuonna 2003 pormestarin lupaukset lainvastaisina.
  4. Meksiko: Guggenheim Guadalajara. Hankekartoitus maksoi kaksi miljoonaa dollaria vuonna 2004, jonka lisäksi kaupunki lahjoitti 2,8 hehtaarin tontin, jolle museon piti valmistua 2011. Rakennus suunniteltiin, mutta sen rakennuttaminen peruttiin 2009 Guggenheimin puolelta, koska 170 miljoonan rakennukselle ei löytynyt maksajaa.
  5. Romania: Guggenheim Bucharest. Neuvottelut rakentamisesta käynnistettiin vuonna 2006 ja museon piti valmistua vuonna 2010. Suunnitelmat haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.
  6. Liettua: Guggenheim Hermitage Vilnius. Yhteishanke Eremitaasin kanssa tämäkin. Jo hankerahoituksen käytöstä riideltiin. Arkkitehtikilpailu järjestettiin vaikka hankerahoituksen suunnittelussa oli riitoja. Arkkitehtikilpailun voittaja valittiin vuonna 2008 ja museon piti valmistua ensimmäisen kerran 2011 ja toisen kerran 2013. Hanke hylättiin, sillä sille ei löytynyt maksajaa. Liettuan hallitus olisi tukenut 117 miljoonan dollarin urakkaa 10-15 prosentin osuudella. Hanke haudattiin 2011 ja kaupunki vaihdettiin Vilnasta Helsingiksi.
  7. Espanja: Guggenheim Urdaibai. Hankekartoitus museosta tehtiin 2009, jonka jälkeen rakennusurakan etenemisestä ei ole tullut lisätietoja. Hanke sai vastustusta baskikulttuurin ja luonnon suojelijoista.
  8. Japani: Guggenheim Tokyo. Väliaikaiseksi pop up -museoksi suunniteltu kymmenvuotinen hanke, jota suunniteltiin vuonna 2002. Hanke ei toteutunut, sillä yksityinen rahoittaja vetäytyi.
  9. Taiwan: Guggenheim Taichung. Vuonna 2005 aloitettu 400 miljoonan dollarin projekti kaatui arkkitehtikilpailun jälkeen vastarintaan ja rahapulaan. Yksi Guggenheimin suurimmista sponsoreista erosi hallituksesta, sillä olisi halunnut satsata kotimaiseen toimintaan.
  10. Kiina: Guggenheim Hong Kong. Hanke peruuntui vuonna 2006 rakennuttajien vetäydyttyä. Hankkeella oli myös poliittista vastustusta.

Maneesi messu- ja kokoustilana

Kasarmi lakkautettiin vuonna 1905 ja maneesi sekä kasarmin tilat olivat joissain määrin venäläisten käytössä Suomen itsenäistymiseen asti. 1920-30-luvun vaihteessa hallia alettiin käyttämään messu- ja kokoustilana. Helsingin pallonlyöjät saivat käyttää tilaa talvisin harjoittelu- sekä kerhotilanaan. Seura aloitti ensimmäisenä pitkäpallon (sittemmin pesäpallon) talviharjoittelun. Pelaajat heittelivät, löivät palloa ja hioivat pelitaitoja Kaartin maneesissa talvisin. Talviharjoittelumahdollisuus toi osaltaan menestystä seuralle.

Kaartin maneesissa harjoitteli myös Marsalkka Mannerheim Andermann-ruunallaan 1930-luvulla. Andermann oli komea ja kookas hannoverilainen ruuna, joka oli hyvin koulutettu. Marsalkan apunana kouluttamisessa hänellä oli varusmies Uudenmaan rakuunarykmentistä. Anderman kuoli vuonna 1939 ja hevosen luuranko lahjoitettiin Eläintieteelliseen museoon.

Näyttelytoimintaa

Helsingin ilmailunäyttely

Elo-syyskuun vaiheessa 1929 Kaartin Maneesissa pidettiin Helsingin ensimmäinen ilmailunäyttely. Mukana oli tuolloin hämmästyttävät 41 näytteilleasettajaa, joista 18 tuli ulkomailta. Näytteillä oli yhteensä 11 lentokonetta ja 13 lentokonemoottoria.

Kansainväliset painikilpailut

Vuoden 1929 Helsingin Sanomien lehden mainos kertoo Kaartin maneesissa järjestettävästä painitapahtumasta, johon osallistui 77 kilpailijaa. Ihmisiä houkuteltiin lehtileikkeessä maininnalla: ”Kilpailuissa ensi kertaa kovaääninen käytännössä”.

Kaartin maneesin painikilpailut 1929

Puutarhanäyttely

Vuonna 1929 Hallissa ja sen ympäristössä oli suuri puutarhanäyttely. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Pälsi Sakari (Valokuvaaja)

Helsingin kaupunginmuseo, Pälsi Sakari (Valokuvaaja)

Elannon 25-vuotis juhlat

Vuonna 1930 tilassa järjestettiin Elannon 25-vuotis juhlat. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Kuvakeskus (Valokuvaaja)

kaartin-maneesi-14

Väestönsuojelun neuvonta- ja opastuspäivät

vuonna 1939 hallissa pidettiin Suomen Kaasusuojelujärjestön väestönsuojelun neuvonta- ja opastuspäivät. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

kaartin-maneesi-16

Kaartin maneesin messu-, näyttely- ja kokoustoiminta loppui vuoteen 1935, jolloin Messuhalli valmistui.

Olympialaiset toivat pysäköintihallin

Vuonna 1947 halli otettiin uudenlaiseen käyttöön olympiatoimikunnan aloitteesta. Sen tammiset pitkät kattoristikot purettiin ja valettiin betoniset välipohjat. Maneesi muutettiin pysäköintitaloksi ja autohuoltamoksi. Myös alakerroksen pääovet muutettiin, jotta autot pääsivät ajamaan sisälle halliin. Vuoden 1952 Olympialaisten yhteydessä maneesin Kasarmikadun puoleiselle sivulle rakennettiin huoltoasema, joka oli Suomen puoliustusvoimien käytössä vuoteen 1995 asti. Muutostyöt toteutettiin siten että maneesin ulkopuoliset piirteet pyrittiin pääosin pitämään alkuperäisinä lukuunottamatta pysäköintihalli vaatimia rakenteellisia muutoksia.

Maneesin ullakkotiloissa on ollut Puolustusvoimien arkisto ja varastotiloja, mutta nykyään maneesi seisoo tyhjillään, kuten myös Kasarmikadun puoleinen huoltoasema.
Kaartin Maneesi haluttiin vuosikymmeniä sitten purkaa, mutta se suojeltiin vuonna 1980. Korkeisiin ikkunoihin ei kadulta käsin näe, mutta avoimia ovia, rikkinäisiä ikkunoita ja hylättyä irtaimistoa erottaa maneesin hämäristä tiloista. Hylätyssä huoltoasemassa palaa käytävällä valo, varmasti vain ehkäisemässä mahdollisia murtoja. Upea, punatiilinen maneesirakennus ei vielä näytä huomattavia rapistumisen merkkejä, toisin kuin ’52 rakennettu entinen Esso.

Uusi herääminen vuonna 20XX

Kaartin maneesin herättämistä on yritetty viime vuosina. Rakennus on ollut myynnissä, mutta kiinnostuneita ei ole ilmestynyt. Nyt omistaja on suunnitellut remontoivansa tilan sotamuseon käyttöön. Mikä olisikaan sopivampi vuokralainen puolustusvoiman entiselle rakennukselle? Kaartin maneesi sijaitsee museolle strategisesti hyvällä sijainnilla Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon vieressä. Yhteistyöllä kaikki kolme museota voisivat saada voimaa toisistaan. Remontoiminen vaatii kuitenkin mittavan investoinnin ja vain aika näyttää mitä toimintaa rakennus tulee saamaan. Lisäkipinää museoiden yhteistoiminnalle tuo Kaartin maneesin suunnitellut arkkitehti Axel Hampus Dahlström, jonka taidonnäyte on myös viereinen Designmuseo.

Facebook

Katso lisää kohteita

esimerkkejä näkemistämme kohteista

Urbanex Ninja - Urban Exploring

Mustanaamio kuiskaa:

Ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä